IVY:n yhteistyö etenee vain hyvin pienin askelin
Itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n yhteistyö etenee vain hyvin pienin askelin. Sen osoitti taas kerran huippukokous, joka pidettiin keskiviikkona Moskovassa.
IVY:n jäseninä ovat 12 entistä Neuvostoliiton osatasavaltaa. Kolme Baltian maata
eivät ole siihen liittyneet.
Muutamien yhteisten lausumien lisäksi konkreettisia tuloksia
huippukokouksesta saatiin vain vähän.
Tärkein päätös koski yhteisen terrorismin vastaisen keskuksen perustamista
Valko-Venäjälle. Tämäkään päätös ei saanut kaikkien hyväksyntää. Turkmenistan ei allekirjoittanut perustamispäätöstä.
IVY-mailla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä terroristeilla
tarkoitetaan. Venäjälle terroristeja ovat lähinnä
tshetsheenisissit.
Georgialle terroristeja ovat taas abhasialaiset
itsenäisyystaistelijat. Azerbaidzhanille ne ovat
Vuoristo-Karabahia hallussaan pitäviä armenialaisia.
Terrorismin vastaisen keskuksen johtajaksi nimitettiin Venäjän
turvallisuuspalvelun FSB:n kenraaliluutnantti Boris Mylnikov.
Keskuksen tehtävänä on lähinnä tietojen kerääminen ja niiden
jakaminen jäsenille.
Tuki Putinin aloitteelle
IVY-maat tukevat lausumassaan yksimielisesti Venäjää sen
vastustaessa vuonna 1972 allekirjoitetun
ohjustorjuntasopimuksen muuttamista. Venäjä on tarjonnut
Euroopalle omaa erillistä ohjuskilpeä ja tätä aloitetta sen
liittolaiset nyt tukevat.
Kokouksessa päätettiin myös vapaakauppa-alueen
toteuttamisesta käytännössä. Vapaakauppaa koskeva sopimus
allekirjoitettiin jo vuonna 1994, mutta sitä ei ole ratifioitu
Venäjän vastustuksen vuoksi.
Sopimus antaisi muille IVY-maille mahdollisuuden ostaa
Venäjältä raaka-aineita kuten öljyä ja kaasua
kotimarkkinahinnoin ja myydä sitä edelleen länteen
maailmanmarkkinahinnoin.
Venäjällä on ollut ongelmia varsinkin eurooppalaisten
liittolaistensa kanssa energialaskujen maksamisessa. Venäjältä
Länsi-Eurooppaan kulkevien kaasu- ja öljyputkien on myös
todettu "vuotavan" Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.
Kaukasiasta vain keskusteltiin
Jo tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi kolmen
Kaukasian maan Azerbaidzhanin, Armenian ja Georgian johtajat.
Mitään läpimurtoa ei alueen turvallisuuskysymyksissä
kuitenkaan tapahtunut.
Ainoa konkreettinen päätös oli venäläisten joukkojen oleskelun
jatkaminen Georgiasta irtautumaan pyrkivässä Abhasiassa ensi
vuoden alkuun. Armenian ja Azerbaidzhanin suhteita
hiertävässä Vuoristo-Karabahin kysymyksessä ei päästy
eteenpäin.
Vaikka IVY-maiden yhteistyö edistyykin hitain askelin, yksikään
jäsenmaa ei näytä pyrkivän siitä aktiivisesti eroon. Kriittisimmin
yhteistyöhön suhtautuvat Georgia ja Ukraina.
Monet maat näkevät Venäjän uudessa presidentissä uutta
toivoa myös IVY:lle. Venäjä on ilmoittanut, että sen
ulkopolitiikan tärkein kohdealue on IVY. Presidentti Putin on
edeltäjäänsä paljon aktiivisemmin paneutunut juuri
IVY-suhteisiin.
Vielä keskiviikon huippukokouksessa konkreettisia tuloksia oli
kuitenkin hyvin vähän. Seuraava IVY:n huippukokous pidetään
tämän vuoden lopulla Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä.
STT-IA
23.6.2000
Ulkomaat -sivulle
|