Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Malmöhön tulossa 325 metriä korkea rakennus

Juutinrauman silta yhdistää Ruotsin ja Tanskan



Malmön ja Kööpenhaminan välillä Juutinrauman ylitse kulkeva 16 kilometriä pitkä silta- ja tunneliyhteys on viimeistä silausta vaille valmis. Liikenteenohjausjärjestelmää testataan vielä, samoin viimeistellään Ruotsin puolella sijaitsevan maksuaseman toimintoja.


Lisää huippurakentamista on luvassa alueelle. Ruotsin puolelle Malmöhön on suunnitteilla Euroopan korkein rakennus. 325 metriä korkeaan Skandinavian Toweriin mahtuvat hotelli, kongressikeskus ja kasino.

Juutinrauman sillan Ruotsin puoleiseen päähän rakennetaan siltakaupunki, jossa asuu aikanaan 5 000 ihmistä ja käy työssä 4 000. Kaavailuissa on lisäksi sillalta alkava ja Malmön keskustaan kulkeva 11 kilometriä pitkä junatunneli.


Ruotsin ja Tanskan kuninkaalliset paikalla

Liikenne Ruotsin ja Tanskan yhdistävällä sillalla alkaa virallisesti 1. heinäkuuta. Sillan vihkivät Tanskan kuningatar Margareeta ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa. Läsnä ovat myös kuningatar Silvia, prinssi Henrik sekä Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson.

Seurueet saapuvat junalla kummastakin maasta. Junat kohtaavat siltakokonaisuuteen kuuluvalla keinotekoisella saarella, jonne parhaillaan rakennetaan juhlalavaa.

Malmö ja Kööpenhamina elivät toissa viikonlopun melkoisessa juhlahumussa. Yleisöllä oli tilaisuus kävellä, juosta, pyöräillä ja rullaluistella sillalla. Puolimaratonin vei nimiinsä kenialainen juoksija ajalla 59 minuuttia 17 sekuntia.

Maratonin osanottajajoukko oli huikea - lähes 100 000 juoksijaa. Kun liikenne sillalla alkaa, ei sinne enää ole asiaa muilla kuin autoilla ja junilla.


Siltatornit kohoavat 204 metrin korkeuteen

Yhteyden 16 kilometrin kokonaispituudesta on siltaa lähes 8 kilometriä, 4 kilometriä keinotekoista saarta keskellä Juutinrauman salmea ja 4 kilometriä merenpohjan tunnelia. Yhteys on tarkoitettu sekä auto- että junaliikenteelle.

Siltaosassa yläkannella on nelikaistainen moottoritie, jota pitkin autot pääsevät porhaltamaan 110 kilometrin tuntivauhtia. Aikaa Malmöstä Kööpenhaminaan tai päinvastoin kuluu tuolla vauhdilla vajaat 10 minuuttia. Moottoritien alla kulkee kaksiratainen rautatie.

Tunneliosassa on kaksi erillistunnelia rautatieliikenteelle, kaksi kaksikaistaista tunnelia moottoritieliikenteelle ja huoltotunneli. Silta on maailman pisin auto- ja junaliikenteen vinoköysisilta.

Jänneväli on 490 metriä ja pylonit eli siltatornit 204 metriä korkeita. Kyseessä onkin Ruotsin tällä haavaa korkein rakennelma. Varsinainen siltakansi on korkeimmalta kohdaltaan 70 metriä merenpinnan yläpuolella.


Silta- ja lauttamaksu ovat samansuuruiset

Koko komeus on tullut Suomen rahassa maksamaan noin 16 miljardia markkaa. Rahoitukseen on jouduttu ottamaan useita lainoja ulkomailta. Tämän vuoksi sillalla kerätäänkin "tullia".

Henkilöautolta, jossa on 1-6 matkustajaa, peritään sillan ylityksestä yhteen suuntaan noin 180 markkaa. Summa on sama, jonka joutuu maksamaan Helsingborgin ja Helsingörin välillä 20 minuutin välein liikennöivissä lautoissa.

On laskettu, että matka Kööpenhaminaan kestää lauttayhteyttä käyttämällä noin tunnin kauemmin.

Lautta- ja siltayhteyden samoilla maksuilla pyritään siihen, että myös lauttaliikenne pysyisi hengissä. Todennäköisenä kuitenkin pidetään, että lauttaliikenteen vuoroja ja esim. Kööpenhaminasta Malmöhön kulkevien kantosiipialusten vuoroja joudutaan supistamaan.

Matkustajaliikenteen lisäksi katsotaan tavaraliikenteen hyötyvän erityisesti uudesta yhteydestä. Monien ruotsalaisten maaliikennekeskusten arvioidaankin siirtyvän muualta maasta Malmön tienoville.

Monet ovat ihmetelleet, miksei siltaa rakennettu Helsingborgin ja Helsingörin välille, jossa salmi on vain 4,5 kilometriä leveä. Esteenä on yksinkertaisesti salmen syvyys, joka paikoitellen on jopa 40 metriä.


Autoja, laivoja lentokoneita ja junia

Silta- ja tunneliyhteyden pää Tanskassa on aivan lähellä Kastrupin lentokenttää. Sen lähistöllä voi nähdä lähes mitä moninaisimpia liikennevälineitä.

Autot ja junat sukeltavat tunneliin 4 kilometriä ennen Kastrupia. Laivat kyntävät merta tunnelin yläpuolella ja laivojen yllä on nousevia ja laskeutuvia lentokoneita.

Matkustajien turvallisuuteen on panostettu paljon. Silta- ja tunneliyhteyttä valvotaan jatkuvasti tv-kameroiden avulla.

Puhelimet, infojärjestelmä ja sääasemat tuottavat koko ajan tietoa liikenneoloista. Liikenne keskeytetään, jos tuulen nopeus yltyy 25 metrin myrskyksi.

Vaikka GSM-puhelimet kuuluvatkin tunnelissa paremmin kuin sillalla, on tunneliin varmuuden vuoksi lyhyin välein asennettu puhelimia. Tunnelista pääsee mahdollisen hätätilanteen sattuessa pois "gallerioita" pitkin.

Tunnelien rakenne ja huoltoväylä sillalla takaavat pelastusajoneuvojen perillepääsyn ja ihmisten mahdollisen evakuoinnin. Saariosuudella on myös helikopterikenttä.

Silta- ja tunneliyhteyden avautuessa virallisesti liikenteelle, on kulunut runsaat yhdeksän vuotta siitä, kun Ruotsin ja Tanskan hallitukset päättivät sen rakentamisesta.

Lue myös artikkeli:

  • Kyseessä myös henkinen silta

    STT-IA
    23.6.2000


    Ulkomaat -sivulle