Käyttelytilien korkojen verouudistus toi pankkeihin korkoa kilpailuttavia asiakkaita
Aktiivisimmat pankkiasiakkaat ovat alkaneet kilpailuttaa pankkeja myös talletuskoroilla. Intoa on lisännyt kesäkuun alussa poistunut käyttelytilien korkojen verottomuus. Pankit eivät myönnä lähteneensä korkosotaan, mutta asiakkaalle luvataan tehdä kohtuullinen tarjous.
Johtaja Kaija Erjanti Suomen Pankkiyhdistyksestä toteaa, että kilpailu kuuluu pankkitoimintaan. Hän tähdentää, että korkotason määrää viime kädessä se, millä hinnalla pankki itse saa rahaa tukkumarkkinoilta.
Tukkumarkkinat ovat pankkien välisiä rahamarkkinoita, joilla pankit lainaavat toisiltaan tai toisilleen.
Veronalaiseksi tulivat kuun vaihteessa käyttelytilien lisäksi
määräaikaiset- ja säästötilit, jos niille maksettu korko ei
ylittänyt kahta prosenttia.
Tämä on havahduttanut asiakkaat katsomaan, minkälaisilla
tileillä varoja on ja paljonko niille maksetaan korkoa.
Erjanti uskoo, että pörssin heiluriliike on rajoittanut intoa
sijoittaa suoraan osakkeisiin ja hidastanut rahastosijoitusten
kehitystä.
- Se on osaltaan terveelläkin tavalla osoittanut lyhytaikaisen
sijoittamisen ja osakemarkkinoiden epävarmuuden, Erjanti
sanoo.
Käyttelytilit ovat suuremmaksi osaksi palkka- ja eläketilejä,
joissa raha tulee ja menee kuukauden aikana.
- Käyttelytileillä ei makaa laiskaa rahaa, vaan käyttövaroja,
Erjanti huomauttaa.
Tileillä on myös säästövaroja ja osa on säästänyt pahan päivän varalle. Tallettajat arvostavat turvallisuutta, sillä rahan arvo ei muutu kurssiheilahtelujen mukaan. Tallettaja ei voi tehdä pikavoittoja,
mutta hän ei menetäkään suuria.
Myös talletussuoja saa arvostusta asiakkailta.
- Turvallisuus on ollutkin suurin tekijä, kun asiakkailta on
kysytty, miksi rahat ovat pankkitileillä, Erjanti sanoo.
Suomen Pankin mukaan huhtikuun lopussa käyttelytileillä oli
yhteensä 217 miljardia markkaa, joista verottomilla tileillä 146
miljardia.
Raha on raaka-ainetta
Raha on pankeille raaka-ainetta, jota ne tarvitsevat
toimintansa pyörittämiseen. Rahalle maksettava korko on tuonut pankkeihin jo jonkin verran
liikkuvia asiakkaita, jotka kyselevät korkotarjousta.
Kautta linjan pankit lupaavat parasta hintaa asiakkaalle, joka
haluaa tallettaa kohtalaisen suuren summan pitkäksi ajaksi.
Merita-Nordbankenin varatoimitusjohtaja Pekka Ojala sanoo,
että jokaisen asiakkaan kohdalla katsotaan erikseen, mikä on
paras vaihtoehto.
- Kun korkotaso on noussut niin pankkitalletuksiltakin
odotetaan enemmän, pörssin heilahtelusta huolimatta
rahastomarkkinat vetävät edelleen hyvin, Ojala sanoo.
Ojala ei halua sanoa suoraan, minkä suuruisen koron pankki
maksaisi rahatalletukselle.
- Kyllä kilpailukykyinen tarjous tehdään, mutta korko riippuu
sijoitusajasta ja summasta. Kolmelle vuodelle maksetaan
enemmän kuin kolmelle kuukaudelle, Ojala sanoo.
Hänen mielestään on vielä vaikea ennakoida, syntyykö
pankkien välille korkosota.
- Muutos tapahtui vasta kolme viikkoa sitten ja nyt asia on
paljon esillä, mutta seuraako korkotarjouksista pidempiaikainen
ilmiö, on vaikea sanoa, Ojala miettii.
Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Markku Ruutu sanoo, ettei korkomarkkinoilla ole dramatiikkaa. Ruutu toteaa, että kilpailu on yleisesti ottaen maltillista, mutta yksittäisiä ylilyöntejä toki tapahtuu.
Toimitusjohtaja Reijo Karhinen Osuuspankkikeskuksesta on
samoilla linjoilla.
- Korkosodasta tulee lähinnä mieleen bensiinin hintasota eikä
tässä sen tyyppisestä kilpailusta voi puhua.
Karhinen sanoo, että rahasta maksetaan käypä markkinahinta,
mutta uusi hintataso hakee itseään.
STT-IA
23.6.2000
Talous -sivulle
|