Lapuan liike sulki liki 400 työväentaloa
Lapuan liikkeen toiminta kosketti liki 400:ää työväentaloa vuodesta 1929 alkaen. Yli 300 taloista oli kommunistien tai kommunistisina pidettyjen työväenyhdistysten hallussa.Työväentaloihin kohdistunut väkivalta loi pohjaa liikkeen painostuspolitiikalle, joka saavutti huippunsa kesällä 1930 vasemmistoaktivistien kyydityksissä.
Tiedot käyvät ilmi lauantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta Nauloilla laadittu laki - työväentalojen sulkemiset 1929-1932. Väitöskirjan on tehnyt alajärveläissyntyinen Tapio Huttula.
Hän on perehtynyt aiheeseen viranomaisarkistojen avulla. Laajaa tutkimusta Lapuan liikkeen toimista työväentaloja kohtaan ei ole aiemmin tehty.
Aluksi Lapuan liike naulasi kiinni vain kommunistien työväentaloja. Vuosina 1931-32 väkivaltaa kohdistettiin myös sosialidemokraattien taloihin. Samalla toimintalinja muuttui väkivaltaisemmaksi.
Huttulan mukaan hyökkäys sosialidemokraatteja vastaan johti Lapuan liikkeen laajemman kannatuksen laskuun.
Sosialidemokraatit olivat vakiinnuttaneet asemansa parlamentaarisen järjestelmän tukijoina jo 1920-luvun puolivälissä. Tuomitsemalla Lapuan liikkeen väkivaltaisen toiminnan porvarillinen kansanosa tunnusti sosialidemokraattisen työväenliikkeen aseman demokraattisessa järjestelmässä.
Sillä oli Huttulan mukaan merkittävä rooli kansallisen eheytymisen kannalta.
Osa suljetuista työväentaloista joutui seisomaan tyhjillään vuosikausia. Talojen kohtalo ratkaistiin pääasiassa käräjillä. Suuri osa taloista siirtyi suojeluskuntien tai muiden porvarillisten yhdistysten käyttöön.
STT-IA
23.6.2000
