Hallitus puoltaa EU:n suosittamaa tonnistoveroa
Merenkulun tukipaketista syntyi sopu
Hallitus pääsi sopuun kiistellystä merenkulun tukipaketista. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi keskiviikkona puoltamaan tukitoimia kauppalaivaston kilpailuedellytysten parantamiseksi.
Tukipaketti sisältää sekä tonnistoveron käyttöönoton että
varustamojen maksamien sosiaaliturvamaksujen palauttamisen
varustamoille. Matkustajalaivoille sotu-maksuja ei kuitenkaan
palauteta.
Tukipaketin uskotaan estävän suomalaisten rahtilaivojen
ulosliputtamisen eli siirtämisen muiden maiden lipun alle.
Varustamot ovat vaatineet tonnistoveroon siirtymistä, koska
useat kilpailijamaat ovat jo siirtyneet noudattamaan EU:n
komission suosittamaa edullisempaa tonnistoveroa.
Päätöksen mukaan varustamot voivat valita, siirtyvätkö ne
maksamaan laivan koon perusteella määräytyvää tonnistoveroa
vai normaalia yrityksen tuloksen perusteella maksettavaa 29
prosentin yritysveroa.
Hallituksen esitys menee eduskunnan päätettäväksi
syysistuntokauden alussa.
Kovaa vääntöä viime metreille
Hallituksen keväällä lupaama merenkulun tukipaketti oli
keskeinen ehto, jolla merenkulkualan tuloneuvottelut ja
työtaistelut saatiin ratkaistua. Työmarkkinaosapuolet asettivat
tuen ehdoksi oman sopimuksensa syntymiselle.
Hallitus on
puolestaan edellyttänyt, että merenkulkuala huolehtii itse alan
kannattavuudesta kustannussäästöjä tekemällä.
Kiistaa käytiin viime metreille asti myös liikenneministeriön ja
tonnistoveroa vastustaneen valtiovarainministeriön välillä.
Tonnistovero aiheuttaa valtiolle vuosittain noin 20-25
miljoonan markan veromenetyksen. Sotu-maksujen palautuksen
hinta on noin 95 miljoonaa.
Paketti estää ulosliputusaallon
Liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelan mukaan
keskeistä ratkaisussa on varustamojen lupaus olla
ulosliputtamatta laivojaan.
- Muutama alus tosin vielä siirtyy muiden maiden lippujen alle,
koska niiden osalta prosessi jo niin pitkällä.
Tukipaketti kuitenkin estää laajan ulosliputusaallon, joka olisi
käynnistynyt jo kesällä. Suomesta oli lähdössä parikymmentä
rahtilaivaa.
Yhtiöiden ns. piilevä verovelka erääntyy maksettavaksi, jos
varustamotoimintaa harjoittava, tonnistoverotuksen piirissä
oleva yhtiö siirtää lain voimaantuloa seuraavien 10 verovuoden
aikana toimintansa kokonaan pois Suomesta.
Matkustajalaivoilla paineet jatkuvat
Kustannussäästöjä pyritään Korpelan mukaan toteuttamaan
työmarkkinaosapuolten kesken mm. jatkuvan
neuvotteluprosessin avulla.
Kiistoja kuitenkin on yhä luvassa ainakin matkustajalaivoilla,
joissa ulosliputuksen uskotaan jatkuvan. Mm. Viking Line aikoo
siirtää kaksi autolauttaansa Ruotsiin.
Matkustaja-alukset saavat käyttöönsä tonnistoveron, mutta
eivät tukea miehistökustannuksiin, minkä vuoksi varustamoilla
on edelleen paineita sekamiehistön käyttöön, eli ulkomaisen
työvoiman 50 prosentin osuuteen työvoimasta.
Ne ovat
edelleen sekamiehityksen sallivan, vuodelta 1991 peräisin
olevan lain ulkopuolella.
Matkustajalaivoilla säästöjä pyritään toteuttamaan mm. siten,
että vuoden 2001 palkankorotusvaraa voitaisiin kohdentaa
rakennemuutoksiin. Tilanne aiheuttanee kiistoja
työmarkkinaosapuolten välillä.
Sotu-palautus jo heinäkuussa
Vapautukset työnantajan sosiaaliturvamaksuista toteutetaan
niin, että ne maksetaan ulkomaanliikenteen
kauppa-alusluetteloon merkittyjä lastialuksia omistaville
varustamoille jo heinäkuun alusta lähtien.
Nykyisen alusluettelotuen lisäksi niille maksetaan määrä, joka
vastaa varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-,
työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä
vapaa-ajan ryhmähenki- ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta
työnantajan maksamaa osaa.
Tonnistovero toteutetaan siten, että varustamot maksavat
edelleen normaalin yritysveron jaetusta voitosta. Uuteen
järjestelmään siirryttäessä yhtiön taseesta ilmenevä poistoero
kirjataan yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Tuki ratkaisi pitkän kiistan
Työmarkkinaosapuolet ovat tyytyväisiä hallituksen tukitoimiin.
Varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Per Forsskåhl pitää
hyvänä että pitkäaikainen kiista on nyt saatu ratkaistua
tyydyttävällä tavalla.
- Lastialusten osalta päästää samalle lähtöviivalle
eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa. Lähden siitä, että
ulosliputuksia ei juuri enää nähdä.
Matkustaja-alusten osalta työvoimakustannuksia koskeva
ongelma jää kuitenkin edelleen pöydälle, ja siinä liikkumavara
on aika rajallinen.
Forsskåhlin mukaan matkustajalaivoissa
joudutaan ehkä toteuttamaan ulosliputuksia ja palkkaamaan
ulkomaista työvoimaa.
Myös SAK:laisen Merimies-unionin puheenjohtaja Simo Zitting
(sd.) arvioi, että esitys toteutuu läpi sellaisena kuin
varustamot toivoivatkin. Hän pitää hyvänä etenkin sitä, että
varustamot ovat antaneet sitoumuksen pidättäytyä
ulosliputuksista.
- Se tarkoittaa työpaikkojen säilymistä ja tulevaisuudessa
mahdollisesti uusia työpaikkoja.
Kustannussäästöistä
ei ole sovittu
Zittingin mukaan ratkaisu on onnistunut myös siksi, että
Merimies-Unioni ei ole sitoutunut muuhun kuin keväällä tehtyyn
kolmevuotiseen työehtosopimukseen.
Zitting tyrmää tulkinnat, joiden mukaan työmarkkinaosapuolet
hakevat keskenään kustannussäästöjä, jotka huonontaisivat
merimiesten asemaa ja etuja. Ne perustuvat hänen mukaansa
ehkä tarkoitushakuiseenkin väärinkäsitykseen.
Kauppa-alusluetteloon merkittyjä kauppa-aluksia koskeva
puitesopimus ei Zittingin mukaan koske kaikkia
ulkomaanliikenteen aluksia, vaan vain rinnakkaisrekisterissä
olevia ja joitakin muita aluksia.
- Mitään muita säästöneuvotteluja tai sitoumuksia ei ole ollut.
Eihän ole mahdollistakaan, että merimiehet rupeavat tinkimään
palkoissaan sen takia, että varustamoiden pitää saada valtiolta
lisään tukea.
Sen sijaan Zitting sanoo ihmettelevänsä STTK:laisten
päällystöliittojen suostumusta korvata jäseniänsä
ulkomaalaisella työvoimalla.
STT-IA
23.6.2000
Politiikka -sivulle
|