Ruuhijärven työryhmän kanta vasta elokuun lopulla
Metsiin tarjotaan täsmäsuojelua
Etelä-Suomen metsien suojelutarvekartoitusta vetävä professori Rauno Ruuhijärvi puhuu täsmäsuojelun puolesta, koska siten saadaan pienelläkin rahalla haluttu tulos aikaan.Ruuhijärvi kummastelee Metsäntutkimuslaitoksen viime viikon perjantaina julkistamaa tutkimusta, jonka mukaan lisäsuojelun kustannukset ovat miljardiluokkaa.
MTK arvioi lisäsuojelun kustannusten yltävän jopa kymmeniin miljardeihin.
- Rahaa tarvitaan, mutta ei tällaisia summia, hän korostaa ja pitää miljardilukujen esittämistä pelotteluna.
Metsien lisäsuojelu saadaan Ruuhijärven mukaan aikaan lukuisten eri keinojen yhdistelmänä. Työryhmässä on muun muassa arvioitu, että suojelussa tarvitaan myös metsien nuoria kehitysvaiheita, joista kehittyy aikanaan kaivattuja luonnonmetsiä.
- Suojeltavaksi on turha ostaa talousmetsiä, joita on vuosikymmeniä hoidettu ja joissa ei ole muuta kuin runkopuuta, huomauttaa Ruuhijärvi.
Metsien suojelutarvetta vähentävät 90-luvun edistysaskeleet metsätaloudessa. Metsälaki uudistettiin 1997, ja metsien sertifiointi toteutuu tämän vuoden lopulla. Esimerkiksi metsälaissa mainittuja arvokkaita ja siten suojeltavia biotooppeja arvioidaan kertyvän noin 50 000 hehtaaria.
- Meidän sanomamme on kuitenkin ollut se, etteivät nämä toimet yksin riitä, hän sanoo.
"Lisäaika tarpeen"
Ruuhijärvi johtaa kiisteltyä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelutarvekartoitusta, jota hänen mukaansa jatketaan vielä lomien jälkeen elokuun loppuun saakka.
Työryhmän puheenjohtajan mukaan työssä tarvitaan viimeistelyä ja myös yhteisymmärryksen löytämistä. Keskusteluun tarvitaan pitempi aika kuin kuviteltiin, hän myöntää.
Työryhmän tuorein jatkoaika päättyi viime viikon perjantaina. Metsien suojelun ekologisen tarvekartoituksen venyminen on osaltaan kiihdyttänyt lisäsuojelun ympärillä käytävää keskustelua ja ennakointia.
Tulokset hermostuttavat etenkin metsänomistajia edustavaa MTK:ta ja myös Metsähallitusta. Yksityiset metsänomistajat ja valtion metsien haltija kokevat olevansa tulilinjalla, kun lisäsuojelussa ryhdytään sanoista tekoihin.
Ruuhijärvi epäilee, että kannanottojen takana on myös pettymystä korkeimman hallinto-oikeuden Natura-päätökseen.
Jatkotyöryhmän nimityskin viivästynyt
Ruuhijärven 14-jäsenisen työryhmän tehtävänä on selvittää metsien suojelun nykytilanne ja tehdä ehdotus suojelun kehittämistarpeista Oulun läänin eteläpuolella ja myös Oulun läänin länsiosassa sekä Lapin läänin lounaisosassa.
Ruuhijärven mukaan tutkijaryhmä ei aio esittää tarvittavista kohteista täsmällistä karttaa, joskin rivien välistä on hänen mukaansa luettavissa mahdollisia suojelukohteita alueiden tarkkuudella.
Seuraavan, suojelumääriä ja -rajauksia pohtivan työryhmän nimittäminen on viivästynyt. Tähän työryhmään tulee eturyhmittymien, kuten maanomistajien, teollisuuden ja suojelijoiden edustus, eikä kokoonpanon ja sopivan puheenjohtajan löytyminen ole osoittaunut helpoksi tehtäväksi.
Etelä-Suomen metsien suojelussa lähtötilanne on Ruuhijärven mukaan se, että suojeluprosentti jää alle kahden, vaikka väljemminkin suojellut kohteet otetaan huomioon.
STT-IA
23.6.2000
