Ruokatottumukset kehittyneet samaan tahtiin Pohjolassa
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ruokavalintojen kehitys on ollut samankaltaista kaikissa Pohjoismaissa.
- Lähes kaikissa maissa kasvisten kulutus on lisääntynyt, mutta perunoida syödään entistä vähemmän. Myös
maidon juonti on vähentynyt ja siirtymä rasvaisesta maidosta vähärasvaiseen
on selkeä.
- Samanaikaisesti kuitenkin juustojen syönti on yleistynyt
kaikissa maissa, totesi ruotsalainen tutkija Wulf Becker esiintyessään
Pohjoismaisen ravitsemustieteen kongressin päätöspäivänä, keskiviikkona,
Maarianhaminassa.
- Rasvan käyttö ja erityisesti voin kulutus on vähentynyt kaikissa maissa
vuosikymmenten aikana. Voin tilalle ovat tulleet vähärasvaiset margariinit,
jatkoi Becker kuvaustaan Pohjoismaissa tapahtuneista ruokatottumusten
muutoksista.
Huolimatta samansuuntaisesta pitkän linjan kehityksestä kaikissa maissa, on
jokaisella kansallisuudella omatkin erityispiirteensä ja ravitsemukselliset
ongelmansa.
Esimerkiksi tanskalaisten ruokavalio on edelleen liian
rasvainen, koska se sisältää liikaa rasvaisia maitotuotteita ja rasvaista
lihaa sekä niukasti kasviksia, hedelmiä, kalaa ja leipää. Tämän lisäksi
tanskalainen nuorempi sukupolvi herkuttelee liian usein makealla ja
virvoitusjuomilla.
Liikalihavuus, kasvikset ja rasvat puhuttavat
Islantilaisten suurin ongelma puolestaan on väestön liikalihavuus.
Ruokatottumuksissa on tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen ajan
paljonkin myönteistä kehitystä, mutta se ei ole kuitenkaan riittänyt
hillitsemään kansan lihomista.
Vaikka islantilaiset syövät kasviksia
huomattavasti aiempaa enemmän ja ovat vähentäneet rasvan käyttöään, niin
keski-ikäisistä miehistä kuitenkin yli puolet ja naisista reilut 40
prosenttia luokitellaan ylipainoisiksi.
Norjalaistenkin ruoka on edelleen liian rasvaista sekä makeaa ja
alkoholinkin kulutus on ylimitoitettua suosituksiin nähden.
Keskimääräisesti norjalaiset saavat lähes kaikkia ravintoaineita
riittävästi, mutta D-vitamiinin saannissa olisi parantamisen varaa.
Tulevaisuudessa norjalaisten hyvinvointia yritetään kohentaa kolmella
toimenpiteellä: kansalaisten rasvan saantia pyritään vähentämään siten,
että se jäisi alle 30 prosenttiin kokonaisenergiansaannista, kasvisten ja
hedelmien kulutuksen toivotaan tuplaantuvan nykyisestä ja liikunnasta
halutaan tehdä kaikille jokapäiväinen rutiini.
Pitkä koulutie voi johtaa epäterveellisiin ruokatottumuksiin
Vielä kymmenen vuotta sitten korkeimmin koulutetut kansalaiset söivät muita
terveellisimmin, todetaan ruotsalaisten tekemistä selvityksistä.
Erityisesti pitkän koulutien valinneet miehet söivät muita enemmän
kasviksia ja hedelmiä sekä välttivät rasvaisia ruokia. Viimeisimmässä
ravintotutkimuksessaan ruotsalaiset ovat kuitenkin havainneet, että korkea
koulutustausta ei ole enää yhtä selkeästi ohjaa terveellisempään
ruokavalioon.
Esimerkiksi alkoholin kulutuksen on huomattu olevan
runsaampaa pisimpään kouluja käynneillä kuin muilla.
Suomessa tutkija Eva Roos on havainnut, että korkeimpaan sosioekonomiseen
ryhmään kuuluvat kansalaiset syövät muita yleisemmin ajan henkeen kuuluvia
nykyaikaisia ruokia, kuten kasviksia, kasvisöljyjä sekä juustoja.
Vähemmän
koulutusta saaneet pitäytyvät enemmän perinteisissä ruokavalinnoissa, kuten
rukiissa, voissa ja perunoissa.
Roos toteaa tutkimuksessaan, että korkeimpaan sosioekonomiseen ryhmään
kuuluvilla on kaiken kaikkiaan muita terveellisemmät ruokailutottumukset,
vaikkakaan rasvaisten juustojen syömistä tai perunan ja ruisleivän
vähentynyttä käyttöä ei voikaan pitää ravitsemuksellisesti myönteisenä
kehityksenä.
FF-IA
23.6.2000
Ajassa -sivulle
|