SAK esittää palkansaajille kolmen miljardin verohelpotusta
SAK:n mielestä veronkevennysvara on työllisyys- ja oikeudenmukaisuussyistä kohdistettava palkansaajien tuloveron alentamiseen. SAK esittääkin kolmen miljardin verohelpotusta vuodelle 2001.
- Talouskasvu jatkuu ripeänä ja koko julkinen talous on vahvasti ylijäämäinen. Siksi Suomella on lähivuosina
mahdollisuus sekä kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa edelleen, tavoitella täystyöllisyyttä, vähentää velkaa että lisäksi
alentaa palkansaajien tuloverotusta, SAK toteaa budjettikannanotossaan.
Paras tapa toteuttaa kevennys on SAK:n mielestä poistaa työmatkakulujen omavastuuosuus.
Matkakuluvähennys olisi neljä prosenttia palkkatuloista, kuitenkin enintään 3000 markkaa vuodessa.
Enimmäismäärä
täyttyy, kun palkkatulot ovat 75 000 markkaa vuodessa.
Suuremmatkin matkakulut voisi edelleen vähentää tekemällä
niistä erillisselvityksen. Ehdotuksen toteuttaminen lisää
keskituloisen palkansaajan (12 000 mk/kk) nettopalkkaa noin
100 mk kuukaudessa.
Ehdotuksen perusteluissa SAK viittaa siihen, että
polttoaineen ja matkalippujen hintojen nousu on johtanut
työmatkakulujen kasvuun.
- Nykyisen kolmentuhannen markan
omavastuuosuuden poistaminen korvaa hintojen noususta
aiheutuvaa työmatkakulujen kallistumista, kannustaa työn
vastaanottamiseen ja on tulonjakovaikutuksiltaan
solidaarinen.
- Kolmen miljardin markan tuloverojen kevennys mahtuu hallitusohjelman 10-11 miljardin raamiin, SAK laskee.
Vuoden 2001 verotuksessa inflaatiotarkistus on SAK:n mielestä tehtävä
täysimääräisesti eli 2-3 prosentin suuruisena.
Vuosien 2002
ja 2003 veronkevennysten koosta ja kohdentamisesta SAK
esittää käsityksensä mahdollisen useampivuotisen
tuloratkaisun yhteydessä.
SAK ilmoittaa olevansa valmis selvittämään
työllisyyttä parantavan ja palkansaajien ostovoiman nousun
turvaavan tulopoliittisen ratkaisun solmimisen mahdollisuudet.
- Edellytyksenä on, että työsopimuslaista päästään SAK:ta
tyydyttävään ratkaisuun ja että lakko-oikeuteen ei puututa.
Jotta kunnallisia palveluja ei vaaranneta, kunnille on SAK:n mukaan korvattava työmatkakulujen omavastuuosuuden
poistamisesta aiheutuvat verotulomenetykset.
- Tästä syystä,
ja jotta kilpailu ei vääristyisi entisestään yksityisen ja julkisen
palvelutuotannon välillä, julkisen sektorin
kansaneläkevakuutusmaksu on alennettava ensimmäiseen
maksuluokkaan eli 2 prosenttiin.
Leikkauksiin ei perusteita
Ennakoitua parempi talouskehitys tekee SAK:n mukaan mahdolliseksi
palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämisen ja epäkohtien
korjaamiseen.
- Sosiaaliturvan tai julkisten palveluiden
lisäleikkauksiin ei ole mitään perusteita. Sen sijaan
lisävoimavaroja on kohdennettava erityisesti
pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työttömien
auttamiseen myös yksilöllisin toimenpitein, todetaan SAK:n
hallituksen hyväksymässä budjettikannanotossa.
Valtiovallan on SAK:n mielestä huolehdittava ensi vuoden budjetissa työttömyysturvan rahoitusvelvoitteestaan
maksamalla kahdelta vuodelta kertynyt noin 200 miljoonan markan suuruinen lain edellyttämä siirtymämaksu
työttömyysvakuutusrahastolle.
- Valtion on myös vastattava
jatkossa kokonaisuudessaan vähimmäisturvaa vastaavasta
osasta työttömyyspäivärahoista. Vaje on tällä hetkellä noin
2 miljardia, joka asteittain on täytettävä.
- Molemmilla
toimenpiteillä voidaan vastaavasti alentaa palkansaajia ja
työnantajia rasittavaa työttömyysvakuutusmaksua, SAK toteaa.
Finanssipolitiikan yleislinjan on korkeasuhdanteessa syytä
pysyä varsin tiukkana, SAK toteaa ja arvioi, ettei vuoden 1999
varsinaisen tulo- ja menoarvion noin 194 miljardin
menokattoa tarvitsekaan ylittää.
- Valtionvelan
korkomenojen vähenemisestä ja työttömyyden alenemisesta
syntyy valtiontalouteen vähintään viiden miljardin
liikkumavara. Tämän liikkumavaran puitteisiin SAK:n esittämät
menonlisäykset mahtuvat hyvin.
Laajakaistaverkot koko maahan
SAK korostaa myös tiedon ja osaamisen merkitystä nykyajan
työelämässä.
- Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen ja
ammatillisten oppilaitosten opetusvälineisiin ja tiloihin
tarvitaan lisää voimavaroja, sillä tehdyt säästöt vaarantavat
jo opetuksen tasoa. Vuoden 2001 talousarviossa tulee avata
koulutusväylä niille, jotka ovat työelämässä ilman
ammatillista tutkintoa.
Suomen pitämiseksi tietoyhteiskunnan eturivissä
laajakaistaiset tietoliikenneverkot on ulotettava koko
maahan.
- Tiedon valtaväylien rakentamista ei voi jättää
pelkästään telealan yritysten vastuulle.
Valtion omaisuuden
yksityistämisessä SAK suosittaa malttia ja huolellista
tapauskohtaista harkintaa.
- Myyntitulot on käytettävä
velanhoidon lisäksi kansantalouden pitkän aikavälin
kasvuedellytyksiä turvaaviin tulevaisuusinvestointeihin.
Työttömille pysyviä työpaikkoja
Työttömille SAK vaatii pätkätöiden sijaan kokoaikaisia ja pysyviä töitä sekä valtion ja kuntien määräaikaisen
henkilökunnan vakinaistamista.
Työttömyysturvassa ja
koulutusvakuutuksen toisen vaiheen toteuttamisessa
havaittuja ilmeisiä epäkohtia on korjattava. Koulutusaika on
laskettava työssäoloehdon piiriin, kuten vuosina 1997-98.
Pitkäaikaistyöttömien koulutuspäivärahan saantiehtoja on
lievennettävä ja yhdistelmätuella tehdyn työn tulee
kartuttaa työssäoloehtoa täysimääräisesti.
SAK edellyttää, että hallitusohjelman mukaisia toimia
köyhyyden lievittämiseksi aletaan toteuttaa.
- Tämän
varmistamiseksi budjetin tulonjakovaikutukset eri
väestöryhmien ja kotitalouksien asemaan on selvitettävä
erikseen, SAK vaatii.
IA
23.6.2000
Politiikka -sivulle
|