Tuore kirja kertoo saunomisen historiasta ja nykypäivästä
Saunominen etsii uusia muotoja
Sauna ei ole pelkästään suomalaisten yksinoikeus ja kansallisylpeys. Tästä kertoo tuore kirja Löylyn henki - kolmen mantereen kylvyt, jossa kerrotaan suomalaisten saunakulttuurin lisäksi myös japanilaisten kuumavesikylvystä eli furosta ja Pohjois-Amerikan lakota-intiaanien hikimajasta eli inipistä.Kirja perustuu suomalaisten ja muunmaalaisten saunatutkijoiden osaamiseen ja yhteistyöhön. Se esittelee vertailevaa tietoa kaikkien kolmen mantereen kylpyperinteistä niin kulttuurien edustajien kuin ulkopuolistenkin silmin.
Perinteiden ja historian lisäksi kirjassa kerrotaan kylpykulttuurin nykypäivästä. Lisäksi siinä esitellään oikeita saunomistapoja ja kymmenen suomalaista nykysaunaa savusaunasta aina Mäntyniemen edustussaunaan asti.
Kansainvälinen sauna
Intiaanien ja japanilaisten kylpykulttuuri ovat esimerkkejä siitä, ettei sauna ole yksin suomalainen keksintö. Suomalaiset ovat kuitenkin kautta historiansa toimineet saunan kehittäjinä ja säilyttäjinä.
- Suomalaiset eivät ole keksineet saunaa, mutta ovat tehneet sen kelpoiseksi nykykulttuureihin, kertoo kirjan toimittanut professori Juha Pentikäinen.
Suomalaiset ovatkin kunnostautuneet myös saunan levittämisessä maailmalle. 1500-luvulla sauna vietiin Ruotsin Värmlannin suomalaismetsiin, seuraavalla vuosisadalla Amerikkaan. Eräs kirjan artikkeleista kertoo siitä, kuinka suomalainen sauna on viime vuosikymmeninä saavuttanut suosiota Japanissa.
Kirja käännetään syksyyn mennessä englanniksi ja japaniksi. Tekijöiden tarkoituksena on, että saunomisen ilosanoma ja oikeat saunomistavat saadaan leviämään mahdollisimman laajalle.
Muuttuva sauna
Suomalainen sauna on muuttunut vuosien saatossa. Ennen maalaistalon pihapiiriin pystytetty sauna rakennetaan mieluummin järven rannalle, yleisten saunojen sijasta suositaan mieluummin yksityissaunoja. 1930-luvulla Helsingissä oli 122 yleistä saunaa, tänä päivänä niitä on enää kolme.
Toisenkinlaista kehitystä on tosin tapahtunut. Esimerkkinä tästä kirjassa mainitaan muutaman helsinkiläisbaarin yhteyteen rakennetut saunat sekä nyt jo puretussa Lepakon talossa olleen höyrysaunan, jossa kylvettiin rockin rytmejä kuunnellen.
Nämä uudenlaiset kylpypaikat sekä vanhojen saunatapojen paluu nykyaikaistetussa muodossa nähdään merkkinä saunaperinteen renessanssista.
- Saunominen etsii uusia muotoja, kertoo Pentikäinen.
- Ennen morsian oli tapana kylvettää ennen sulhaselle menoa. Tämä
perinne elää nykyisessä polttarikulttuurissa. Nykyään
saunominen kuuluu myös miesten polttareihin, hän lisää
tyytyväisenä.
Suomalaisella saunalla menee siis hyvin. Eikä muidenkaan kylpykulttuurien, inipin ja furon, kannattajien tarvitse pelätä perinteensä katoamista.
Japanissa on edelleenkin tuhansia furokylpylöitä, ja Pentikäisen mukaan intiaanien hikimaja koristaa mm. filmitähti Kevin Costnerin pihamaata.
Katso myös:
STT-IA
23.6.2000
