Professori Sihvola varoittaa: Kuntien kehitystä uhkaa nurkkapatrioottisuus
Kuntien identiteetin rakentaminen pelkän perinteen varaan on ongelmallista. Vaarana on ennakkoluuloinen ja ahdasmielinen nurkkapatrioottisuus, varoittaa professori Juha Sihvola tuoreessa kirjassaan.
- Tämä voi johtaa passivoitumiseen ja sisäänpäin kääntymiseen. Tällainen näkyy tavallisesti vihamielisyytenä
kaikkea ulkoa tulevaa kohtaan ja kaunaisuutena omasta piiristä nousevaa yritteliäisyyttä kohtaan.
Näin pohtii professori Juha Sihvola kirjassaan Yksilönä yhteisössä; näkökulmia paikallisuuteen,
globalisaatioon ja hyvään elämään, joka julkaistiin maanantaina.
Professori Sihvola on Helsingin yliopiston dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija ja hänet on nimitetty
elokuun alusta lähtien Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi. Vuoden tiedekirja palkinnon Sihvola sai
vuonna 1998.
Kunta palvelusten tuottaja ja
ihmisyhteisö
Kunnan tehtävä voidaan Sihvolan mukaan mieltää kahdella tavalla: välineellisesti ja itseisarvoisesti.
- Kunta voi olla laissa säädettyjen palvelusten tuottaja. Tai kunta voi olla paikkaan
sidottu yhteisö, johon kuntalaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja johon he viittaavat kuvaillessaan, mitä tai millaisia
ihmisiä he oikeastaan ovat.
Sihvola toteaa myös, että kunnalla voi olla myös myönteisessä mielessä oleva identiteetti, joka ei muodosta
kaunaisia sisäpiirejä, ei kiellä itsekritiikkiä eikä ulkoa tulevia uudistuksia vaan suvaitsee modernin moninaisuuden.
- Tällainen voi muodostua, kun toteutetaan paikallista kokemusta ja
omaperäisyyttä ilmaisevia hankkeita, jotka kuitenkin ovat myös yleisinhimillisesti ansiokkaita. Yleisinhimillisiin
arvoihin ja maailmankansalaisuuteen nojaava näkökulma estää paikallisuutta arvostavaa perinnettä vajoamasta
sisäänpäin
kääntyneeseen ja kaunaiseen nurkkapatrioottisuuteen.
- Kurkottamalla rohkeasti yleisinhimillisesti merkittäviin hankkeisiin paikallisen kokemuksen pohjalta kunnat luovat
itselleen parhaat edellytykset menestyä globaaleissa verkostoissa.
Tällaisesta esimerkkinä Sihvola mainitsee Seppo Kimasen keksimän ajatuksen Kuhmon
kamarimusiikkijuhlien perustamisesta.
Kunta osa ihmisten identiteettiä
Maailmanlaajuiset talouden, politiikan ja kulttuurin kehitystrendit korostavat Sihvolan mielestä paikallisen tason
toiminnan merkitystä.
- Globalisoituva talous ja informaatioyhteiskunta kaventavat kansallisvaltion roolia, vaikka se onkin Suomessa
pysynyt kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vahvana. Myös kuntiin samastuminen on Suomessa melko
vähäistä, toteaa Sihvola.
- Toimiva yhteisö tarvitsee sen jäsenten välisiä ystävyyssiteitä eli kansalaisystävyyttä, mutta läheskään kaikki
tämäntyyppiset siteet eivät ole modernissa maailmassa yhteen
paikkaan sidottuja.
Sihvola pohtiikin kirjassaan erityisesti sitä, tarvitseeko ihmisen luontainen poliittinen yhteisöllisyys paikkaan
sidottua yhteen kuulumista nykyisessäkin elämänmuodossa.
- Jos autonomiaa korostetaan, kunnan tehtävä ymmärretään laajemmin kuin vain teknisluonteiseksi
palvelutuotannoksi. Kunta on tällöin instituutio, jossa käydään arvokeskustelua eli pohditaan yhteisin voimavaroin
toteutettavien hankkeiden
tavoitteita sekä niiden tärkeysjärjestystä ja toteuttamisen tapoja.
- Kunnan keskeiseksi tehtäväksi ajatellaan toisin sanoen paikallisiin erityispiirteisiin soveltuvien yhteisten
hankkeiden toteuttaminen.
- Voidaan kenties myös ajatella, että kuntalaiset tällöin mieltävät omaan kuntaansa kuulumisen tärkeäksi osaksi
omaa identiteettiään ja kunnan yhteisöksi, jolla on oma paikkaan tai paikallisiin erityispiirteisiin pohjautuva
identiteettinsä, toteaa Sihvola.
IA
23.6.2000
Politiikka -sivulle
|