Matkailualalla yhä enemmän pätkätöitä - työt keskittyvät Uudellemaalle ja Lappiin
Valtiontalouden tarkastusvirasto: Matkailu ei työllistä oletetusti
Matkailun kyky työllistää ja tasata alueellisia eroja ei ole niin hyvä kuin viranomaiset ovat olettaneet. Matkailun kehittämiseen on käytetty julkisia varoja paljon ja usein tehottomasti.Tämä käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tiistaina julkaisemasta tarkastuskertomuksesta, jossa on selvitetty matkailun kehittämistä.
- Valtio ja kunnat ovat tukeneet matkailua lähinnä sen työllistävän vaikutuksen takia. Runsaasta panostuksesta huolimatta matkailun työllistävä vaikutus on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Myöskään matkailijamäärien kasvu ei ole lisännyt matkailutyöllisyyttä, VTV toteaa.
Yksi syy heikkoon työllisyyskehitykseen on VTV:n mukaan se, että matkailuala on laman ja ylikapasiteetin vuoksi joutunut siirtymään yhä enemmän itsepalvelusovellutuksiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin.
Vuosina 1987-95 matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät lähes neljänneksellä (23 %), mutta matkailussa tehdyt henkilötyövuodet vain vajaalla kolmella prosentilla.
Vaikka matkailutyöllisyys onkin säilynyt lähes ennallaan, on siinä tapahtunut selvää alueellista uusjakoa.
- Tämä on tapahtunut tavalla, joka on ollut osin vastoin valtion aluepoliittisia tavoitteita. Matkailu ja matkailutyöllisyys ovat nimittäin keskittyneet vuosien mittaan voimakkaasti Uudellemaalle, jossa tehdään jo lähes puolet koko maan matkailutyövuosista, VTV toteaa.
Myös Lapissa matkailutyöllisyys on lisääntynyt, mutta selvästi verkkaisemmin kuin Uudellamaalla. Sen sijaan mm. Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Oulun lääni ovat menettäneet sekä matkailijoita että matkailutyöllisyyttä.
Matkailualalla tehdään 75 000 henkilötyövuotta ja ne työllistävät 300 000 henkilöä. Tämä merkitsee, että matkailuala tarjoaa työtä jokaiselle työllistämälleen henkilölle keskimäärin 3 kuukaudeksi vuodessa.
Lyhyet työsuhteet näyttävät käyneen yhä yleisemmiksi. Viranomaiset eivät kuitenkaan tunne matkailutyöllisyyden rakennetta kovin hyvin.
- Ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka paljon matkailu lopultakin tuottaa osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita tai kuinka moni työllistyy koko vuodeksi. Ei tiedetä myöskään sitä, mitä pätkätyöllistetyt tekevät muun osan vuotta ja kuinka he saavat toimeentulonsa, VTV kritisoi.
- Nämä olisivat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa, ovatko pätkätyöt ongelma ja minkälainen ongelma ne mahdollisesti ovat. Tarkempaa tietoa tarvittaisiin siksikin, ettei matkailua edistettäessä samalla edistettäisi rakennetyöttömyyttä.
Valtio panostanut huomattavasti
Valtion rahallinen panostus matkailun kehittämiseen on ollut huomattava. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman matkailun selvitysmiehen mukaan valtio ja kunnat käyttivät vuonna 1997 matkailuun 850 miljoonaa markkaa.
Julkinen panostus on kuitenkin VTV:n mukaan tätäkin runsaampaa, sillä selvitysmies ei sisällyttänyt laskelmaansa esimerkiksi laiva- ja lentoliikenteen saamaa tax free -etua, joka on huomattavan suuri.
- Pelkästään laivojen myymälä- ja kioskimyynnin osalta verotuen on arvioitu olevan 1,2 miljardia markkaa, VTV arvioi.
Valtio on rahoittanut runsaasti myös Matkailun edistämiskeskuksen, MEK:n, suorittamaa matkailun ulkomaan markkinointia. Muista Pohjoismaista ainoastaan Tanska on rahoittanut vastaavaa toimintaa enemmän kuin Suomi.
Tanska rahoitti vuonna 1998 markkinointia 105 miljoonalla markalla ja Suomi 92 miljoonalla markalla.
- MEK:n toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta tulisikin voida seurata sille asetettavien tulostavoitteiden avulla paremmin kuin toistaiseksi on ollut mahdollista, VTV:n kertomuksessa todetaan.
Hajanainen kenttä
Matkailua tutkivat, suunnittelevat, kehittävät, rahoittavat ja markkinoivat lukuisat valtion viranomaiset.
- Toiminta ei ole ollut koordinoitua eikä tavoitteellista, VTV arvostelee.
Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä valtakunnallinen matkailustrategia vuoteen 2000 on ollut VTV:n arvion mukaan liian yleisluonteinen ohjatakseen matkailun kehittämistyötä. Sama pätee myös maakuntien matkailusuunnitelmiin.
- Ne ovat olleet keskenään hyvin samankaltaisia, luonto on ollut kaikissa keskeinen vetovoimatekijä. Alueelliset erityispiirteet ja profiilit ovat jääneet jalostamatta ja määrittelemättä.
- Suunnitelmallisuuden sijasta matkailua on kehitetty eri viranomaisten omista lähtökohdista ja runsaslukuisten, pienten ja keskenään yhteensovittamattomien hankkeiden avulla.
Tarkastusviraston mukaan tuloksena on myös helposti irrallisia matkailun saarekkeita: on leirintämatkailua, luontomatkailua, ekomatkailua, maatilamatkailua, kulttuurimatkailua jne. Tämä on merkinnyt myös julkisten varojen tehotonta käyttöä, VTV arvostelee.
IA
23.6.2000
