WTO-jäsenyys kasvattaa elintasokuilua Kiinassa

WTO-jäsenyys vaikuttaisi erityisesti esim. maataloudessa, jossa tuotteiden laatu ei ole tyydyttävä, eivätkä hinnat kilpailukykyisiä.

- Hedelmien tuotanto ylittää kysynnän, mutta koska niiden laatu on niin huonoa, eivät paikalliset osta niitä. Vaikka amerikkalaiset hedelmät ovat kotimaisia kalliimpia, niitä ostetaan, koska niiden laatu on hyvä, Hu kertoi.

Kun paikallisten maataloustuotteiden kysyntä vähenee, maaseudun tulot pienenevät ja vastaavasti kaupunkien talous taas kukoistaa.

Myös kiinalaiset autotehtaat joutuvat ponnistelemaan pärjätäkseen markkinoilla. Nykyisin Kiinassa on paljon pieniä autotehtaita, joissa tuotantokustannukset ovat korkeita.
- Kiinassa autojen hinnat ovat 2-3 kertaa korkeammat kuin muualla maailmassa, Hu sanoi.

Tekstiiliala hyötyy

Kiina ja EU pääsivät äskettäin sopuun markkinoidensa avaamisesta sopimuksella, joka tasoitti Kiinan tietä kohti WTO:n jäsenyyttä. Samankaltaisen markkinasopimuksen Kiina solmi jo viime vuoden lopulla Yhdysvaltain kanssa.

Lisäksi Yhdysvaltain kongressi myönsi Kiinalle ns. normaalin pysyvän kauppakumppanin aseman eli samanlaiset oikeudet kaupassa kuin muillakin mailla on.

Kiinan jäsenyyttä WTO:ssa pidetään lähes selvänä, mutta suomalaisen asiantuntijan Vesa Himasen mukaan se voisi teknisten neuvottelujen vaatiman ajan vuoksi toteutua nopeimmillaan ensi vuoden alusta.

Lyhyellä aikavälillä jäsenyydestä hyötyisi tekstiiliala, jossa on nykyisin paljon kiintiöitä ja vientirajoituksia. Kun ne poistuvat, paranee alan työllisyys.

Hun laskujen mukaan noin kolme miljoonaa ihmistä saisi tekstiiliteollisuudesta uuden työpaikan sen jälkeen kun Kiina on päässyt WTO:hon.

Myös informaatioteknologian ministeriön osastopäällikkö Song Ruiqiu pitää WTO-jäsenyyttä hyvänä asiana; se pakottaa Kiinan kehittämään kilpailukykyään.

Markkinoiden avautuminen ja telealan uudistuminen ovat hänen mielestään välttämättömiä.
- Markkinatalouden kehittyessä monopolit on murrettava. Tämä lisää kilpailukykyä ja parantaa palvelua, hän sanoi.

Ministeriön pääjohtajan Cheng Guanghuin mielestä EU:n ja Kiinan välinen sopimus luo painetta Kiinalle.

- Teknologian taso on Kiinassa vielä jäljessä länsimaista. Sopimuksen myötä Kiinaan tulee parempaa tekniikkaa lännestä, minkä vuoksi osa kilpailukyvyttömistä kiinalaistehtaista joudutaan sulkemaan, hän muistutti.

Faktoja Kiinasta

• Runsaat 1,2 miljardia asukasta.
• Pinta-ala noin 9,5 miljoonaa neliökilometriä.
• Etnisesti suurin ryhmä on han-kiinalaiset. Vähemmistökansallisuuksia kaikkiaan 55.
• Buddhalaisia noin 9,5 miljoonaa, taolaisia ja islaminuskoisia 14 miljoonaa ja kristittyjä 7,5 miljoonaa.
• Maatalousvaltio, yli 60 prosenttia väestöstä elää maaseudulla.
• Työttömyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 25 prosenttiin.
• Inflaatio vuonna 1998 vain 0 prosenttia.
• Maaseudulla keskitulo 350 yuan/kk (270 mk). Kaupungeissa 780 yuan/kk (545 mk).
• Keskimääräinen BKT/asukas noin 6 000 yuania (4 200 mk).
• Teollisuustyöläisen keskipalkka taloudellisesti kehittyneillä alueilla on 830 yuan/kk (580 mk).
• Yksityissektorilla teollisuuden keskipalkka 1 500 yuan/kk (1 050 mk).
• Absoluuttisen köyhyysraja alla elää noin 50 miljoonaa kiinalaista.
• Kiinan kansantasavalta perustettiin 1. lokakuuta 1949.
• Kommunistisen puolueen vahvaan johtoasemaan perustuva poliittinen järjestelmä.
• Kahdeksan muuta puoluetta, joilla ei käytännössä ole merkitystä.
• Kommunistisen puolueen tärkeimmät elimet: keskuskomitea, politbyroo ja politbyroon pysyvä komitea.
• Jäseniä puolueessa noin 58 miljoonaa.
• Korkein valtioelin: kansallinen kansankongressi eli parlamentti.
• Parlamentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
• Parlamentti valitsee sekä presidentin että hallituksen.
• Nykyinen presidentti Jiang Zemin.
• Pääministeri Zhu Rongji.
• Hallinnollinen jako: 23 maakuntaa, 5 autonomista aluetta ja 4 keskushallinnon alla olevaa kaupunkia.

STT-IA
23.6.2000

Talous -sivulle