Suomi: Sosiaalinen kehitys ja talous kulkevat käsi kädessä
Geneven kokous suitsii hallitsematonta globalisaatiota
Kun YK:n maailman sosiaalisen kehityksen seurantakokous alkaa maanantaina Genevessä, ovat monien kokousedustajien tunnelmat apeat.Kööpenhaminan huippukokouksessa viisi vuotta sitten hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman kauniit sanat köyhyyden poistamisesta, täystyöllisyyden saavuttamisesta ja yhteiskunnallisen vakauden edistämisestä ovat jääneet monissa maissa pelkiksi tyhjiksi lauseiksi.
Esimerkiksi YK:n terveys- ja koulutusasioiden seurantaraportin kokoamista johtanut Robert Bissio tyrmää ajatuksen siitä, että tavoitteet olisivat olleet alunperinkin taivaita hipovia.
Bission mukaan "päämäärät eivät olleet epärealistisia, vaan useissa tapauksissa jopa varsin vaatimattomia". Bission mukaan Geneven kokouksen olisi yksinkertaisesti myönnettävä, "ettei päämäärien saavuttamiseksi ole tehty tarpeeksi työtä".
Suomen valtuuskuntaa Genevessä johtava sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho myöntää, että taantumista on monilla alueilla tapahtunut. Pessimistiksi hän ei kuitenkaan tunnustaudu.
- Kysymys on siitä, millä tasolla asioita tarkastellaan. Jos ajatellaan maanosittain, niin esimerkiksi Afrikassa kehitys on ollut taantuvaa. Mutta jos tarkastellaan yksittäisiä maita, niin toki meillä on positiivisia tuloksia esimerkiksi terveydenhuolto- ja rokotusohjelmista, äitiyshuollon ohjelmista, raskauden ehkäisyyn liittyvistä ohjelmista tai vesihuoltoprojekteista, Perho luettelee.
- Kokonaisarvio on kuitenkin ehkä enemmän pessimistisen kuin optimistisen puolella, kun ottaa huomioon kaikki hyvin tuhoisat sodat, joita on käyty muun muassa Afrikan mantereella, ministeri myöntää.
Talous ja sosiaalinen kehitys käsi kädessä
Suomi on kannoissaan korostanut talouden ja kestävän sosiaalisen kehityksen riippuvuutta toisistaan.
- Kun kehitysmaita tuetaan rahallisesti ja annetaan lainoja tai kehitysapua, tulisi kiinnittää huomiota nimenomaan siihen, millaisia ehtoja siihen liittyy sosiaalisen kehityksen kannalta. Maailmanpankin tasollakin on keskusteltu siitä, että he edellyttäisivät omassa lainoitustoiminnassaan tiettyjen sosiaalisen kehityksen peruselementtien turvaamista, Perho selvittää.
- Suomi aikoo puheenvuorossaan nostaa esille juuri YK:n roolin sosiaalista kehitystä ohjaavien perusperiaatteiden laatijana ja siinä, millä tavalla ne otetaan huomioon esimerkiksi Maailmanpankin toiminnassa, Perho lupaa.
Geneven seurantakokouksen yhteydessä järjestetään myös laaja kansalaisjärjestöfoorumi Geneva 2000.
- Kansalaisjärjestöjen mukanaolo on hyvin tärkeää, koska järjestöt nousevat yhteiskunnan ongelmista. Järjestöissä syntyy myös käsityksiä ja ehdotuksia ongelmien ratkaisumahdollisuuksista, Perho tähdentää.
Puhdas vesi antaa toivoa
Kööpenhaminan kokouksen jälkeen on Perhon mukaan saavutettu merkittävää edistystä esimerkiksi sellaisissa terveydenhuollon hankkeissa, joihin liittyy puhtaan veden saaminen alueille joilta se on tähän asti puuttunut.
Toivoa paremmasta ovat ministerille antaneet myös sellaisten käytäntöjen ja innovaatioiden leviäminen kehitysmaissa, jotka istuvat hyvin paikallisiin yhteiskuntiin sekä naisten aseman paraneminen joissakin maissa.
Geneven kokouksen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu myös hallitsemattoman globalisaation suitsiminen.
- Kysymys on siitä, millä ehdoilla globalisaatio toimii. Jos se toimii vain vahvimpien ehdoilla, se pitää sisällään melkoisia uhkakuvia. Toisaalta esimerkiksi WTO-prosessissa kysymys on nimenomaan siitä, millä tavalla ekologiset ja sosiaaliset kysymykset otetaan huomioon, Perho pohtii.
Genevessä maanantaina alkavaan seurantakokoukseen saapuu edustajia yhteensä 168 maasta. Kokouksen tarkoituksena on arvioida sosiaalisen kehityksen toteutumista eri maissa ja sopia jatkotoimista.
STT-IA
23.6.2000
