Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Syksyn kunnallisvaalien lähestyessä katseet kääntyvät nuoriin



Tarja Halonen ja Esko Aho saivat äänestäjät varsin mukavasti liikkeelle äskeisissä presidentinvaaleissa. Tavallisten kansalaisten elämään vaikuttavat kuitenkin presidenttiä paljon enemmän kunnanvaltuustot.


Mistä ehdokkaat ja äänestäjät syksyn kunnallisvaaleihin? Muun muassa tätä pohdittiin valtakunnallisen osallisuushankkeen tilaisuudessa Oulussa tiistaina.

Tämä sisäministeriön hanke pantiin alulle jokin vuosi sitten, kun huomattiin, etteivät edes kuntalaisia lähellä olevat asiat kiinnosta aina ihmisiä. Asia näkyi esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuuden vähenemisenä.

Ehdokkaiden, varsinkin naisehdokkaiden, määrä on vähentynyt 1990-luvulla. Äänestysinnokkuuden laskua on selitetty mm. sillä, ettei löydy kiinnostavia ehdokkaita.

- 45-50-vuotias julkishallinnon palveluksessa oleva mies ei kiinnosta välttämättä äänestäjiä, kiteytti hankkeen projektipäällikkö Ulla-Maija Laiho.

Puolueiden kohtalonkysymys onkin hänen mielestään nyt se, saavatko ne ehdokkaiksi äänestäjiä kiinnostavia ihmisiä. Yhtenä lääkkeenä nähdään entistä suurempi panostaminen lapsiin ja nuoriin.


Jo päiväkodissa panostetaan

Noin 150:ssä Suomen kunnassa on tällä haavaa menossa lasten ja nuorten vaikuttamishankkeita. Nuorisovaltuusto istuu noin 30 kunnassa.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki löytyy Kokkolasta, jossa lapsia opetetaan yhteisten asioiden hoitoon jo päiväkodin lastenkokouksissa. Pohdittavana voi olla esimerkiksi se, miten meidän päiväkoti käyttää saamansa viisisatasen.

Näin lapset oppivat jo pienenä yhteistyön ja valintojen teon merkityksen. Hyviä kokemuksia on kerännyt myös Kempeleen pikkuparlamentti, jonka vaikutuksia koulutyöhön pidetään pelkästään myönteisinä.


Lähellä olevat asiat tärkeitä

Ihmisiä kiinnostavat kunnallispolitiikassa usein häntä itseään lähellä olevat asiat. Lapsiperheitä kiinnostaa päivähoito ja vanhempia vanhusten hoito.

Oulussa on menossa yleiskaava 2020 -prosessi. Se on kiinnostanut kaupunkilaisia huomattavan paljon. Hanke on hyvä esimerkki siitä, että myös vähemmän konkreettiset asiat voivat tulla yleisesti kiinnostaviksi. Tähän päästään, kun ihmiset oppivat, että hankkeissa ollaan avoimia, korosti arkkitehti Sirkka Lehto.

Tiedottamisella ja avoimilla tilaisuuksilla sekä sähköisen viestinnän avulla varmistetaan Oulussa laajojen kansalaispiirien mahdollisuus tutustua kaavan laadintavaiheisiin, osallistua ja antaa siitä palautetta. Keinoina käytetään mm. joka kotiin -jakeluita ja lähikauppojen ilmoitustauluja.

Valtakunnallista osallisuushanketta toteutetaan tällä haavaa 17:ssä kunnassa ja yhdessä kuntayhtymässä. Hanke jatkuu vuoden 2001 loppuun. Eduskunta saa siitä selonteon maaliskuuhun 2002 mennessä.

Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Järvenpää, Riihimäki, Mäntyharju, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Mikkeli, Kuopio, Turku, Valkeakoski, Kokkola, Kempele, Oulu, Kemi, Tornio ja Rovaniemen maalaiskunta.

STT-MH
24.3.2000


Politiikka -sivulle