Syksyn kunnallisvaalien lähestyessä katseet kääntyvät nuoriin
Tarja Halonen ja Esko Aho saivat äänestäjät varsin mukavasti liikkeelle äskeisissä presidentinvaaleissa. Tavallisten kansalaisten elämään vaikuttavat kuitenkin presidenttiä paljon enemmän kunnanvaltuustot.
Mistä ehdokkaat ja äänestäjät syksyn
kunnallisvaaleihin? Muun muassa tätä pohdittiin
valtakunnallisen osallisuushankkeen tilaisuudessa
Oulussa tiistaina.
Tämä sisäministeriön hanke
pantiin alulle jokin vuosi sitten, kun huomattiin,
etteivät edes kuntalaisia lähellä olevat asiat
kiinnosta aina ihmisiä. Asia näkyi esimerkiksi
viime kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuuden
vähenemisenä.
Ehdokkaiden, varsinkin naisehdokkaiden, määrä on
vähentynyt 1990-luvulla. Äänestysinnokkuuden
laskua on selitetty mm. sillä, ettei löydy
kiinnostavia ehdokkaita.
- 45-50-vuotias julkishallinnon palveluksessa
oleva mies ei kiinnosta välttämättä äänestäjiä,
kiteytti hankkeen projektipäällikkö Ulla-Maija
Laiho.
Puolueiden kohtalonkysymys onkin hänen
mielestään nyt se, saavatko ne ehdokkaiksi
äänestäjiä kiinnostavia ihmisiä. Yhtenä lääkkeenä
nähdään entistä suurempi panostaminen lapsiin ja
nuoriin.
Jo päiväkodissa panostetaan
Noin 150:ssä Suomen kunnassa on tällä haavaa
menossa lasten ja nuorten vaikuttamishankkeita.
Nuorisovaltuusto istuu noin 30 kunnassa.
Yksi mielenkiintoinen esimerkki löytyy Kokkolasta,
jossa lapsia opetetaan yhteisten asioiden hoitoon
jo päiväkodin lastenkokouksissa. Pohdittavana voi
olla esimerkiksi se, miten meidän päiväkoti
käyttää saamansa viisisatasen.
Näin lapset oppivat jo pienenä yhteistyön ja
valintojen teon merkityksen. Hyviä kokemuksia on
kerännyt myös Kempeleen pikkuparlamentti, jonka
vaikutuksia koulutyöhön pidetään pelkästään
myönteisinä.
Lähellä olevat asiat tärkeitä
Ihmisiä kiinnostavat kunnallispolitiikassa usein
häntä itseään lähellä olevat asiat. Lapsiperheitä
kiinnostaa päivähoito ja vanhempia vanhusten
hoito.
Oulussa on menossa yleiskaava 2020
-prosessi. Se on kiinnostanut kaupunkilaisia
huomattavan paljon. Hanke on hyvä esimerkki
siitä, että myös vähemmän konkreettiset asiat
voivat tulla yleisesti kiinnostaviksi.
Tähän päästään, kun ihmiset oppivat, että
hankkeissa ollaan avoimia, korosti arkkitehti
Sirkka Lehto.
Tiedottamisella ja avoimilla tilaisuuksilla sekä
sähköisen viestinnän avulla varmistetaan Oulussa
laajojen kansalaispiirien mahdollisuus tutustua
kaavan laadintavaiheisiin, osallistua ja antaa siitä
palautetta. Keinoina käytetään mm. joka kotiin
-jakeluita ja lähikauppojen ilmoitustauluja.
Valtakunnallista osallisuushanketta toteutetaan
tällä haavaa 17:ssä kunnassa ja yhdessä
kuntayhtymässä. Hanke jatkuu vuoden 2001
loppuun. Eduskunta saa siitä selonteon
maaliskuuhun 2002 mennessä.
Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa,
Kerava, Järvenpää, Riihimäki, Mäntyharju,
Kouvolan seudun kuntayhtymä, Mikkeli, Kuopio,
Turku, Valkeakoski, Kokkola, Kempele, Oulu,
Kemi, Tornio ja Rovaniemen maalaiskunta.
STT-MH
24.3.2000
Politiikka -sivulle
|