Niinistö: Tietotekniikan lisäksi tarvitaan myös leipää
EU-maat kaihtavat tiukkaa kasvutavoitetta
Euroopan unioni asettanee kolmen prosentin talouskasvun ja täystyöllisyyden vain suuntaa-antaviksi tavoitteiksi.
Ajatus
sitoutumisesta kolmen prosentin kasvuun ei
saanut yksimielistä kannatusta torstaina
Lissabonin huippukokouksessa.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) katsoi,
ettei ole järkevää asettaa kiinteää tavoitetta
talouskasvulle. Hallitukset eivät voi kuitenkaan
tehdä talouskasvun puolesta muuta kuin luoda
kasvulle puitteet, Niinistö huomautti.
Ruotsin pääministeri Göran Persson huomautti
vuorostaan, että uuden tietotekniikan siivittämän
talouden oloissa kasvua ei oikein voi mitata
vanhoilla mittareilla.
- Kolmen prosentin kasvu riitti työllistämään
teollisuustuotantoon perustuvassa
yhteiskunnassa. Nyt on vielä aivan liian aikaista
arvioida riittääkö kolme prosenttia samaan myös
tietoyhteiskunnassa, Persson huomautti.
Niinistö oli varovainen myös täystyöllisyyden
tavoitteen suhteen. Periaatteessa kannatusta
kyllä löytyy, mutta tavoitetta vesittää se, ettei
sille ole vertailukelpoisia mittareita.
Persson sanoi taas määrittelevänsä
täystyöllisyyden ruotsalaisittain siten, että
kaikkien haluavien on saatava työpaikka.
Pohjoismaat tyytyväisiä
Huippukokouksen tavoitteista Niinistö kannatti
erityisesti komission esitystä, jolla tähdätään
tietotekniikan ulottamista kaikkien Euroopan
kansalaisten saataville. Niinistön mukaan
teknologian ei pidä kuitenkaan antaa sokaista.
- Tarvitaan leipää ja muuta konkreettista, Niinistö
sanoi.
Niinistö nosti esille myös telealan kilpailun, jonka
vapauttaminen on tärkeää teknologian
leviämiseksi.
Pohjoismaiden painotukset ovat Niinistön mukaan
päässeet hyvin esille kokouksen keskusteluissa ja
työssä. Hän pääsi kokouksessa kehaisemaan
tuoreella tutkimustuloksella, jonka mukaan 2,2
miljoonaa suomalaista käyttää Internetiä.
Perssonin mielestä kokous oli suorastaan
historiallisen merkittävä, jos siitä todellakin
muodostuu uuden kymmenvuotisen ohjelman
lähtölaukaus. Keskustelua käytiin Perssonin
mielestä nyt aivan uusista lähtökohdista.
Lisää kokouksia
Kokouksessa ehdotettiin, että EU-maat alkaisivat
jatkossa pitää keväisin säännöllisiä
huippukokouksia talouden ja sosiaalipolitiikan
suuntaviivoista.
Persson kertoi tukevansa
ajatusta; säännöllisiä korkeimman tason
keskusteluja tarvitaan, kun talous- ja rahaliitto
EMU tuo EU-maita taloudellisessa mielessä yhä
lähemmäksi toisiaan, hän totesi.
- Ja jonkin ajan kuluttua ehkä kaikki EU-maat ovat
EMU:n jäseniä, Persson sanoi.
Ruotsin kohdalla tämän tavoitteen pitäisi toteutua
"kohtuullisessa ajassa", Persson kuvaili.
Jokakeväinen EU-huippukokous voisi Perssonin
mukaan muodostaa täydennyksen tai
tasapainottavan tekijän Euroopan keskuspankille.
Ruotsi tulisi ensimmäisenä vuoroon, sillä se on
puheenjohtajamaa ensi vuonna. Mahdollinen
ylimääräinen huippukokous pidettäisiin
Tukholmassa.
Ruotsille virasto
Persson mainosti kokouksessa Ruotsin ajamaa
ehdotusta, että EU:n olisi perustettava erityinen
tietotekniikkavirasto.
Toistaiseksi hanke ei ole
saanut tukea juuri keneltäkään, mutta Persson
toivoi, että komissiolle annettaisiin tehtäväksi
selvittää asiaa.
Ruotsin mielestä Ruotsi olisi oivallinen
sijoituspaikka, mikäli virasto päätetään perustaa.
- Tiettyjä epäilyjä on, myös komissiossa, Persson
myönsi.
STT-MH
24.3.2000
Politiikka -sivulle
|