Kansallispuku löytää yhä kantajansa
Kansallispukuaatteella on edelleen Suomessa vakaa kannatus. Kansallispukuneuvoston kansallispukuraadin jäsenen Leena Stenbergin mukaan uusia pukuja hyväksytään kansallispuvuksi 2-3 vuodessa.
Rahvaan juhlapuvuista mallinsa saaneita
kansallispukuja on Suomessa yli 450. Niiden
esikuvia kantoivat juhlissaan 1700-luvun lopulla ja
1800-luvun alkupuolen suomalaiset.
- Kansaperinnettä aikanaan varsinkin Karjalasta
koonneet ylioppilaat ja tutkijat keräsivät muun
materiaalin ohessa myös vaatekappaleita,
Stenberg kertoo ja toteaa kansanasuja
taltioituneen myös monien taiteilijoiden töihin.
Kansallispuvuksi hyväksytään nykyisin vain asu,
joka perustuu konkreettisille historialisille
dokumenteille. Sellaiseksi kelpaavat esimerkiksi
säilyneet vanhat asut, kappaleet asusta tai
erilaiset kirjalliset merkinnät kuten perunkirjat.
Lännessä raitaa,
idässä kirjontaa
Puvut jaetaan läntisiin ja karjalaisiin pukuihin.
Läntisille puvuille on ominaista raidallinen hame
kun taas karjalaisten yksivärisemmissä puvuissa
on komeita kirjailuita. Valta-osa hyväksytyistä
puvuista on naisten pukuja.
- Tämä johtuu siitä, että miehet liikkuivat
enemmän lähipiirinsä ulkopuolella ja heidän
pukeutumisensa yhtenäistyi aikaisemmin kuin
naisten, Stenberg valistaa.
Yksi viimeisimpiä hyväksyttyjä miesten pukuja on
Sortavalan seudun miehen puku. Puku on
tummanvihreää verkaa ja siihen kuuluu muun
muassa komea hattu.
Päähine, kengät
ja sukat asun mukaan
Stenberg sanoo, että vuosien saatossa muodit
ovat vaikuttaneet kansallispukuihinkin. 1960-70
luvulla pukujen helmoista pätkäistiin perinteen
tuntijoiden kauhuksi parisenkymmentä senttiä
pois.
Yhdenlaista muotia edusti myös aikanaan
ns. Aino-puvun suosio. Puku ei ollut kansallispuku
ollenkaan vaan alun perin näyttämövaatteeksi
suunniteltu asu.
Tänään kansallispukuja osataan Stenbergin
mukaan kantaa hyvin. Tärkeää on, että puvun
kanssa pidetään oikeanlaisia sukkia, kenkiä ja
päähinettä. Läpikuultavat sukat, sukkahousut tai
valkoiset kengät kansallispuvun kanssa eivät käy.
Stenberg toivoo, että kansallispukuun pukeutuva
kiinnittäisi huomiota eritoten puvun
päähineeseen.
- Pukuun kuuluva päähine on hyvä tehdä tai
hankkia yhtäaikaa puvun kanssa! Aikuisen naisen
ei pitäisi käyttää tyttösten päänauhaa, hän
neuvoo.
Puvun valinnassa voi noudattaa mieltymyksiään
tai se voi olla kunnianosoitus omalle kotiseudulle.
Tärkeintä on, että puku on oikeankokoinen, värit
sopivat ja käyttäjä tuntee viihtyvänsä puvussa.
Silloin puku ei jää roikkumaan tyhjän panttina
kaappiin.
Kesän juhliin
ja häihin
Kesä juhlineen on kansallispukujen sesonkiaikaa.
Vaikka prinsessahäät ovat muotia, jotkut
valitsevat kansallispuvun myös hääasukseen.
Vihkiparilla voi Leena Stenbergin mukaan
mainiosti olla eri seutukuntia edustavat puvut
päällään. Hienoa olisi, jos puvut kertoisivat jotain
morsiamen ja sulhon kotiseuduista tai suvun
juurista.
- Kuulin vastikään, että muuan sulhanen oli
halunnut Sortavalan puvun hääpuvukseen, mutta
en tiedä miten siinä kävi, riittikö aika. Puvun
vihreää verkaa kun ei saa valmiina, vaan se on
kudottava käsin, hän aprikoi.
Kansallispuku on arvovaate. Hintaa sille kertyy
useista tuhansista kymmeniin tuhansiin
markkoihin. Itse tekemällä säästää.
- Moni haluaisi tehdä puvun alusta loppuun omin
käsin, mutta on hyvä muistaa, ettei niin tehty
välttämättä ennenkään. Pitäjissä oli
pitsinnyplääjiä tai kirjonnantaitajia, joilta puvun
erikoisosia hankittiin. Korut ja silkkihuivit olivat
nekin monesti ostotavaraa.
Leena Stenberg on hienokseltaan huolestunut
tekijäpulasta, joka hieman vaivaa
kansallispukualaa.
Pukua ei pysty tekemään kuka
tahansa pukuompeluun perehtynyt, vaan
kansallispuvun valmistaminen vaatii
erikoistekniikoiden taitamista ja
kulttuurintuntemustakin. Lisää tarvittaisiin
ompelijoiden ohessa muun muassa kutojia.
Leena Stenberg vieraili sunnuntaina Turussa Turun
Kansatanssin Ystävien 30-vuotisjuhlavuoden
kansallispukukavalkadin juontajana.
Kansantanssijat olivat valmistaneet juhlavuottaan
varten 30 uutta pukua, jotka esiteltiin näin
yleisölle. Pukuja tehtiin kolmen vuoden ajan.
STT-IA
24.3.2000
Kotimaa -sivulle
|