Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kansallispuku löytää yhä kantajansa



Kansallispukuaatteella on edelleen Suomessa vakaa kannatus. Kansallispukuneuvoston kansallispukuraadin jäsenen Leena Stenbergin mukaan uusia pukuja hyväksytään kansallispuvuksi 2-3 vuodessa.


Rahvaan juhlapuvuista mallinsa saaneita kansallispukuja on Suomessa yli 450. Niiden esikuvia kantoivat juhlissaan 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolen suomalaiset.

- Kansaperinnettä aikanaan varsinkin Karjalasta koonneet ylioppilaat ja tutkijat keräsivät muun materiaalin ohessa myös vaatekappaleita, Stenberg kertoo ja toteaa kansanasuja taltioituneen myös monien taiteilijoiden töihin.

Kansallispuvuksi hyväksytään nykyisin vain asu, joka perustuu konkreettisille historialisille dokumenteille. Sellaiseksi kelpaavat esimerkiksi säilyneet vanhat asut, kappaleet asusta tai erilaiset kirjalliset merkinnät kuten perunkirjat.


Lännessä raitaa, idässä kirjontaa

Puvut jaetaan läntisiin ja karjalaisiin pukuihin. Läntisille puvuille on ominaista raidallinen hame kun taas karjalaisten yksivärisemmissä puvuissa on komeita kirjailuita. Valta-osa hyväksytyistä puvuista on naisten pukuja.

- Tämä johtuu siitä, että miehet liikkuivat enemmän lähipiirinsä ulkopuolella ja heidän pukeutumisensa yhtenäistyi aikaisemmin kuin naisten, Stenberg valistaa.

Yksi viimeisimpiä hyväksyttyjä miesten pukuja on Sortavalan seudun miehen puku. Puku on tummanvihreää verkaa ja siihen kuuluu muun muassa komea hattu.


Päähine, kengät ja sukat asun mukaan

Stenberg sanoo, että vuosien saatossa muodit ovat vaikuttaneet kansallispukuihinkin. 1960-70 luvulla pukujen helmoista pätkäistiin perinteen tuntijoiden kauhuksi parisenkymmentä senttiä pois.

Yhdenlaista muotia edusti myös aikanaan ns. Aino-puvun suosio. Puku ei ollut kansallispuku ollenkaan vaan alun perin näyttämövaatteeksi suunniteltu asu.

Tänään kansallispukuja osataan Stenbergin mukaan kantaa hyvin. Tärkeää on, että puvun kanssa pidetään oikeanlaisia sukkia, kenkiä ja päähinettä. Läpikuultavat sukat, sukkahousut tai valkoiset kengät kansallispuvun kanssa eivät käy.

Stenberg toivoo, että kansallispukuun pukeutuva kiinnittäisi huomiota eritoten puvun päähineeseen.

- Pukuun kuuluva päähine on hyvä tehdä tai hankkia yhtäaikaa puvun kanssa! Aikuisen naisen ei pitäisi käyttää tyttösten päänauhaa, hän neuvoo.

Puvun valinnassa voi noudattaa mieltymyksiään tai se voi olla kunnianosoitus omalle kotiseudulle. Tärkeintä on, että puku on oikeankokoinen, värit sopivat ja käyttäjä tuntee viihtyvänsä puvussa. Silloin puku ei jää roikkumaan tyhjän panttina kaappiin.


Kesän juhliin ja häihin

Kesä juhlineen on kansallispukujen sesonkiaikaa. Vaikka prinsessahäät ovat muotia, jotkut valitsevat kansallispuvun myös hääasukseen.

Vihkiparilla voi Leena Stenbergin mukaan mainiosti olla eri seutukuntia edustavat puvut päällään. Hienoa olisi, jos puvut kertoisivat jotain morsiamen ja sulhon kotiseuduista tai suvun juurista.

- Kuulin vastikään, että muuan sulhanen oli halunnut Sortavalan puvun hääpuvukseen, mutta en tiedä miten siinä kävi, riittikö aika. Puvun vihreää verkaa kun ei saa valmiina, vaan se on kudottava käsin, hän aprikoi.

Kansallispuku on arvovaate. Hintaa sille kertyy useista tuhansista kymmeniin tuhansiin markkoihin. Itse tekemällä säästää.

- Moni haluaisi tehdä puvun alusta loppuun omin käsin, mutta on hyvä muistaa, ettei niin tehty välttämättä ennenkään. Pitäjissä oli pitsinnyplääjiä tai kirjonnantaitajia, joilta puvun erikoisosia hankittiin. Korut ja silkkihuivit olivat nekin monesti ostotavaraa.

Leena Stenberg on hienokseltaan huolestunut tekijäpulasta, joka hieman vaivaa kansallispukualaa.

Pukua ei pysty tekemään kuka tahansa pukuompeluun perehtynyt, vaan kansallispuvun valmistaminen vaatii erikoistekniikoiden taitamista ja kulttuurintuntemustakin. Lisää tarvittaisiin ompelijoiden ohessa muun muassa kutojia.

Leena Stenberg vieraili sunnuntaina Turussa Turun Kansatanssin Ystävien 30-vuotisjuhlavuoden kansallispukukavalkadin juontajana.

Kansantanssijat olivat valmistaneet juhlavuottaan varten 30 uutta pukua, jotka esiteltiin näin yleisölle. Pukuja tehtiin kolmen vuoden ajan.

STT-IA
24.3.2000


Kotimaa -sivulle