Asuntojen kuntotarkastuksia tehostetaan yhtenäisten ohjeiden avulla
Asunto- ja omakotitalokauppojen yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin on laadittu yhtenäiset ohjeet, joita yhä useampi tarkastaja velvoitetaan noudattamaan.
Kuntotarkastusten tarkoituksena
on antaa puolueetonta tietoa rakennuksen
kunnosta asunnon omistajalle, ostajalle sekä
kiinteistövälittäjälle.
Ohjeet asuntojen kuntotarkastuksista on
tarkoitettu ensisijaisesti omakotitalojen
tarkastukseen, mutta ne soveltuvat myös mm.
rivi- ja kerrostalohuoneistoihin. Asiantuntijalta
tilattu asunnon kuntotarkastus maksaa
keskimäärin 3 000-5 000 markkaa.
Asuntojen kuntotarkastusten ongelmana on ollut,
että tarkastusten tilaaja ei välttämättä ole
tiennyt, mistä hän maksaa. Yhtenäisten ohjeiden
avulla pyritään varmistamaan, että kuluttaja
tietää mitä hän on tilaamassa.
Uusissa ohjeissa tarkastajia mm. velvoitetaan
kertomaan tilaajille tarkastuksen
epävarmuustekijät. Tarkastusten luotettavuutta
aiotaan kehittää myös lisäämällä tarkastajien
koulutusta.
Ohjeita on ollut laatimassa kymmeniä
asiantuntija- ja viranomaistahoja. Johtoryhmään
on kuulunut mm. ympäristöministeriö,
Kuluttajavirasto ja Kiinteistöliitto.
Tarkastajia Internetissä
Vakuutusyhtiöt ovat laatineet luettelon heidän
luotettaviksi katsomistaan asuntojen
kuntotarkastajista. Lista on löydettävissä
Internetistä.
Jokaiselle asunnon välittäjälle
suositellaan kuntotarkastuksen teettämistä.
Joissain ostotilanteissa kuntotarkastus on jopa
ollut kaupan ehtona.
Kuntotarkastusten yhteydessä tarkastaja tutustuu
talon huoltokirjaan, jos sellainen on olemassa.
Kuntotarkastaja voi myös laatia rakennuksen
huoltokirjan, jota voi verrata auton huoltokirjaan.
Tämän vuoden alusta huoltokirja on ollut
lakisääteinen kaikissa uusissa rakennuksissa. Sitä
kysytään myös yhä useammin kaupan yhteydessä.
Kuntotarkastajalta kuluu tarkastustehtävissä
yleensä noin 2-5 tuntia kohteesta riippuen.
Käynnin aikana tarkastaja haastattelee asukasta
ja isännöitsijää sekä tutustuu asuntoa koskeviin
asiakirjoihin ja rakennuspiirustuksiin.
Tarkastaja
selvittää myös rakennuksen näkyviä vaurioita
tutustumalla huoneistoihin. Jos huoneistossa
epäillään olevan pahoja vaurioita, voi tarkastaja
porata rakenteeseen muutamia reikiä.
Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen
raportti.
STT-MH
24.3.2000
Kotimaa -sivulle
|