Keräyslasille löytyy pikkuhiljaa uusia käyttökohteita
Jätelasi kelpaa muuhunkin kuin lasivillaksi
Keräyslasille etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Yksi uusista keksinnöistä on ekolaatta, jota käytetään rakennusten julkisivuihin. Laatta on 95-prosenttisesti kierrätyslasia.Laattaa on kehitetty ABR Innova Oy:ssä toistaiseksi vielä pilottihankkeena. Toimitusjohtaja Markku Rajala kertoo, että ensimmäiset asennukset julkisivuihin tehdään tänä keväänä.
Kohteena on Ämmässuon jätehuoltolaitoksen seinä Espoossa.
Laatta muistuttaa ulkonäöltään kiveä.
- Sekalasista tulee vihertävän sävyisiä laattoja, mutta laatan
väriä ja pintaa voidaan muuttaa erikoiskäsittelyllä.
VTT:n tutkimusten mukaan ekolaatta on kestävyydeltään kivilaatan veroinen. Hinnaltaan se on kivilaattaa halvempi. Varsinainen laattatuotantolaitos aiotaan näillä näkymin rakentaa Forssaan. Rajala toivoo, että tuotanto päästään aloittamaan vuoden 2001 alusta.
Tuotannossa pyritään siihen, että markkinoille saataisiin noin 40 000 neliömetriä laattaa vuodessa. Raaka-aineeksi tarvitaan noin 3 000-4 000 tonnia kierrätyslasia.
Lasinkierrätyksen keskus Forssaan
Forssaa tehtaan sijoituspaikaksi puoltaa mm. se, että samassa kaupungissa toimii myös Suomen Uusioaines Oy, joka käsittelee suurimman osan Suomen keräyslasista.
- Tässä on ajateltu myös laatan ympäristötasetta. Sen kannalta kaikkein oleellisinta on lasimateriaalin kuljetusmatkan lyhyys tehtaalle, kertoo Rajala.
Uusioaineksella on Suomen suurin keräyslasin käsittelylaite. Sen kautta kulki esimerkiksi viime vuonna yli 33 000 tonnia pakkauslasia eli pääosa kierrätettävästä lasimäärästä.
Talolasia, esimerkiksi ikkunalasia, käsiteltiin noin 13 000 tonnia. Viime vuonna aloitettiin myös auton tuulilasien kerääminen ja kierrätys.
- Tuulilasin laminointikalvo poistetaan ja lasimursketta käytetään sitten lähinnä lasivillan valmistukseen, kertoo talouspäällikkö Rauha Hätönen.
Lasin kierrätyksessä seuraava haaste on elektroniikkalaitteiden lasiosien kierrätyksen järjestäminen. Monitorilasin kierrätys tuottaa ongelmia mm. lyijyjäämien vuoksi.
Ruskea lasi peitoksi oluelle
Uusioaineksen lasin erottelu- ja murskauslaitteisto on ollut käytössä viitisen vuotta. Laitteet ovat itävaltalaista valmistetta.
Tehtaalle tulevan lasijätteen seasta poistetaan rautametallit, ja lasi murskataan alle viiden sentin siruiksi. Optiset koneet erottelevat aineksesta keramiikan, kiven ja posliinin sekä alumiinin.
Puhdistuksen jälkeen lasimassa menee värierottelukoneille, jossa kone tunnistaa erilleen ruskean, kirkkaan ja vihreän lasin. Ruskea lasiaines palautuu valtaosin takaisin olutpulloiksi.
Suomessa lasijätteestä kierrätetään noin 60 prosenttia. Lasia kertyy vuodessa 70 000-80 000 tonnia. Tästä pakkauslasia on noin 50 000 tonnia.
Pulverilasi peittää epäpuhtaudet
Keräyslasista suurin osa päätyy nykyään lasivillateollisuuden käyttöön. Myös pakkauslasiteollisuus tarvitsee keräyslasia, mutta se on nirsompi raaka-aineen suhteen.
Pakkauslasiteollisuudessa parasta raaka-ainetta on kirkas lasi. Lasinkeräyksen ongelmana on mm. se, että varsinkin kuntien lasinkeräysastioihin eksyy muutakin tavaraa, esimerkiksi posliinia. Se riittää jo pieninä määrinä pilaamaan koko raaka-aine-erän.
Suomen ainoa pakkauslasin valmistaja Karhulan Lasi Oy kehittelee kuitenkin jo ratkaisua ongelmaan. Se suunnittelee jauhatusmenetelmää, jossa lasijätteestä tehdään niin hienojakoista pulveria, etteivät pienet epäpuhtaudet pysty pilaamaan lopputulosta.
STT-IA
24.3.2000
