Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Q Online -pankkiiriliike pyrkii pörssiin
Internetin kautta osakevälitystä harjoittava eQ Online -pankkiiriliike aikoo myös itse listautua pörssiin. eQ Onlinen hallitus päätti torstaina, että yhtiö hakee osakkeidensa listautumista pörssin NM-listalle.
Yhtiö aikoo tarjota yhteensä enintään kuusi miljoonaa osaketta, joista 4,8 miljoonaa on uusia ja vajaat 1,2 miljoonaa nykyisten omistajien myymiä osakkeita.
eQ-pankkiiriliike kuuluu Finvest-konserniin, joka aikoo vähentää omistusosuuttaan ainakin 49,4 prosenttiin. Omistus supistuu 47,1 prosenttiin, jos kaikki lisäosakkeet merkitään.
Ennen listautumisantia Finvest omisti 64,6 prosenttia eQ:n osakepääomasta ja äänistä. Suurin osa eli noin 4,1 miljoonaa osaketta tarjotaan instituutiosijoittajien merkittäväksi.
Noin 1,8 miljoonaa osaketta tarjotaan pankkiiriliikkeen asiakkaiden merkittäväksi. Osakemyynti insitituutiosijoittajille alkaa ensi viikon maanantaina ja asiakkaille tiistaina. Finvestin mukaan osakkeiden hintahaarukan rajoiksi on asetettu 14-16 euroa osakkeelta.
Metran johto vaihtuu vuoden lopulla
Metran konsernijohtaja Georg Ehrnrooth ilmoitti torstaina käyttävänsä työsopimuksensa mukaista oikeutta jäädä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta tämän vuoden marraskuussa.
Hänen tilalleen nousee diplomiekonomi Ole Johansson. Hän jatkaa myös konserniin kuuluvan konepajayhtiö Wärtsilä NSD:n toimitusjohtajana. Metran ja Wärtsilä NSD:n konsernijohdon toiminnot on tarkoitus yhdistää tämän vuoden aikana.
Ehrnrooth jatkaa eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin Metran edustaja lukkoyhtiö Assa Abloyssa ja kylpyhuonekalusteita valmistavassa Sanitecissa. Ehrnrooth on nyt Sanitecin hallituksen puheenjohtaja. Ehrnrooth valittiin keskiviikkona myös Nokian hallitukseen.
Metran ja Wärtsilä NSD:n konsernijohdon yhdistäminen johtuu siitä, että Wärtsilä NSD:stä on tullut selkeästi Metran päätoimiala. Sanitec on viety pörssiin ja Metran omitusosuus on määrä tiputtaa alle puoleen. Assa Abloysta se omistaa parikymmentä prosenttia.
Bonnier osti lisää Alma Mediaa
Ruotsalainen Bonnier AB ilmoitti keskiviikkona ostaneensa kuluvana vuonna kahdessa erässä yhteensä 78 565 Alma Median I-sarjan osaketta ja 500 000 Alma Median II-sarjan osaketta.
Ostot vastaavat yhteensä 3,7 prosenttia osakkeista ja 1,7 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Bonnier AB -konsernin omistusosuus vastaa nyt 26,8 prosenttia Alma Median osakkeista ja 24,6 prosenttia niiden tuottamista äänistä.
Alma Media Oy:n osakepääoma on 157,3 miljoonaa markkaa.
Soneran yhtiökokous vahvisti johtajavalinnat
Teleyhtiö Soneran yhtiökokous vahvisti keskiviikkona yhtiölle uuden johdon. Orionin toimitusjohtaja Markku Talosesta tulee Soneran päätoiminen hallituksen puheenjohtaja ensi kesästä alkaen.
Soneran matkaviestintä- ja mediadivisioonan johtaja Kaj-Erik Relander nousee yhtiön toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Aulis Salin jää eläkkeelle.
Talonen toimii hallituksen puheenjohtaja jo tämän kevään oman toimensa ohella ja Relander aloittaa heti yhtiön varatoimitusjohtajana siihen asti kunnes siirtyy toimitusjohtajaksi.
Op-ryhmän Tanskanen: Suomen talouskasvu nopeutuu jälleen
Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhdin tänä vuonna jälleen kiihtyvän. Viime vuonna kasvu jäi hitaammaksi kuin muina lamanjälkeisinä vuosina.
Tanskanen perustaa kasvuarvionsa euroalueen alkavaan noususuhdanteeseen, teollisuuden odotuksiin sekä kuluttajien vahvaan luottamukseen. Päätetyt palkka- ja veroratkaisut lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ja rahankäyttö on nousukauden aikana melko rohkeaa.
- Talouspolitiikan keskeisenä ongelmana ei siten ole talouskasvun riittävyys vaan sen hallittavuus. EMU:ssa euribor-korot ja euron arvo eivät reagoi Suomen taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Päävastuu jää finanssipolitiikalle, sanoi Tanskanen keskiviikkona Kuopiossa Pohjois-Savon Osuuspankkiliiton kevätkokouksessa.
Tanskanen kertoi, että suomalaisten talletuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli viime vuonna yli 8,4 miljardia markkaa.
Kannattavuus oli parempi kuin koskaan 20 vuoteen. Myös suhteessa pohjoismaisiin tai keskieurooppalaisiin kilpailijoihin suomalaispankit olivat viime vuoden tuloksella parhaiden joukossa.
Hyvä kannattavuus perustui luottotappioiden erittäin pieneen määrään sekä liiketoiminnan voimakkaaseen kasvuun.
YLE:n tappio kaksinkertaistui
YLE:n radiokanavien osuus radiokuuntelusta pysyi ennallaan 61 prosentissa, mutta YLE:n tv-kanavien osuus kaikesta katselusta laski hieman. YLE:n asema katselluimpana tv-yhtiönä kuitenkin säilyi. YLE:n kokonaistuotot kasvoivat pari prosenttia. Konsernin kulut kuitenkin lisääntyivät tuntuvasti tuottoja enemmän.
Esimerkiksi esityskorvaukset nousivat lähes kahdeksan miljoonaa 61,7 miljoonaan euroon. Liikevaihtoa YLE-konserni keräsi 346 miljoonaa euroa.
Vuonna 1998 konserni kirjasi 1,4 miljoonaa euroa rahoitustuottoja, mutta viime vuoden tuloslaskelmaan tuli 0,7 miljoonaa euroa rahoituskuluja. Konsernin tappio lähes kaksinkertaistui vajaasta 10 miljoonasta 18 miljoonaan euroon.
YLE:n jakelutoiminta yhtiöitettiin runsas vuosi sitten Digita Oy:ksi. Sen viime vuoden tulos oli nollilla.
YLE lisäsi radiolähetyksiään. Eniten kasvoivat ruotsinkielinen ja digitaalinen ohjelmatarjonta. Radio Suomi maakuntaradioineen pysyi maan kuunnelluimpana radiokanavana. Sen osuus kuunteluun käytetystä ajasta oli 44 prosenttia.
Suomalaiset kuuntelivat radiota keskimäärin kolme tuntia 10 minuuttia, yhdeksän minuuttia vähemmän kuin vuosi sitten.
YLE menetti markkinaosuuttaan tv-katselussa, osuus laski 45,8 prosentista 43 prosenttiin. Tv:tä suomalaiset katsoivat päivittäin kaksi tuntia 41 minuuttia, 11 minuuttia edellisvuotta enemmän.
YLE:n television ohjelma-aika kasvoi runsaat kolme prosenttia. Kotimaisten ohjelmien osuus ohjelmatarjonnasta oli yli puolet. Viime vuonna YLE:ssä oli keskimäärin 4 582 ihmistä, joista 4 182 emoyhtiössä ja muut Digitassa.
UPM-Kymmenen liikevoitto kasvoi alkuvuonna 71 prosenttia
Metsäyhtiö UPM-Kymmenen liikevoitto ja liikevaihto ovat lähteneet alkuvuonna ripeään kasvuun. Toimitusjohtaja Juha Niemelän mukaan metsäteollisuustuotteiden kysyntä on ollut hyvä, ja UPM-Kymmenen tehtaiden käyttöaste on pysynyt korkeana.
Niemelä kertoi UPM-Kymmenen yhtiökokouksessa tiistaina, että yhtiön operatiivinen liikevoitto ilman myyntivoittoja kasvoi tammi-helmikuussa viime vuoden vastaavasta ajasta huikeat 71 prosenttia 1,3 miljardiin markkaan.
UPM-Kymmenen liikevaihto oli tammi-helmikuussa 8,4 miljardia markkaa, 16 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa suurempi. Liikevoiton osuus liikevaihdosta parantui 15,2 prosenttiin vuodentakaisesta 9 prosentista.
Mandatum korotti Suomen talouskasvuennusteen kuuteen prosenttiin
Viennin vahva kasvu vetää koko Suomen talouden tänä vuonna 6,1 prosentin kasvuun. Ensi vuodelle vetoa riittää vielä 4,2 prosenttia, Mandatum-pankki arvioi tiistaina julkaisemassaan talouskatsauksessa.
Mandatum korotti reippaasti ennusteitaan. Aiemman näkemyksen mukaan bruttokansantuotteen tämän vuoden kasvuluku oli 4,5 prosenttia ja ensi vuoden tasan neljä.
Pahin talouden uhka on inflaation kiihtyminen tänä vuonna jopa kolmeen prosenttiin. Inflaatiota ruokkivat öljyn hinnan kohoaminen, euron heikko kurssi ja asuntojen hintojen nousu.
- Oloihin nähden maltillinen palkkakierros pelastanee Suomen pahemmalta inflaation kiihtymiseltä, pankki arvioi.
Niin ikään euroalueella inflaatiovauhti kasvaa tänä vuonna yli kahteen prosenttiin. Euroopan keskuspankin asettama inflaatiokatto on kaksi prosenttia.
Mandatum ennakoi, että niin EKP kuin Yhdysvaltain keskuspankkikin korottavat korkojaan kuluvana vuonna vielä puoli prosenttiyksikköä.
Suomen työttömyysaste alenee Mandatumin mielestä yhdeksään prosenttiin tänä vuonna ja 8,3:een ensi vuonna.
Niin ikään pankki arvioi, että maailman talous saa vetoapua Yhdysvalloista, vaikka vuoden loppua kohti teollisuusmaiden kasvu hidastuu. Vuoden 2000 kasvuennusteeksi Mandatum ennustaa kolmea prosenttia aiemman 2,5 sijaan.
Ulkomailla 188,2 mrd:n suorat sijoitukset
Suomesta tehtiin viime vuonna suoria sijoituksia ulkomaille 23,4 miljardia markkaa. Suorien sijoitusten kanta nousi Suomen Pankin maanantaina julkistaman selvityksen mukaan vuoden lopussa 188,2 miljardiin markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 149,9 miljardia markkaa.
Osakesijoituksia Suomesta tehtiin ulkomaille nettomääräisesti 25,9 miljardia markkaa.
Ulkomaisten osakesijoitusten arvo nousi viime vuonna 26,8 miljardista markasta 75,5 miljardiin markkaan. Suomalaiset ostivat ulkomaisia osakkeita 38,1 miljardilla markalla ja myivät niitä takaisin 12,2 miljardilla markalla.
Ulkomailta tehtiin viime vuonna suoria sijoituksia Suomeen 16,9 miljardia markkaa. Suorien sijoitusten kanta nousi maksutasetilastoin tietojen mukaan 83,9 miljardista markasta 97,9 miljardiin markkaan.
Suomalaisia osakkeita ulkomaiset sijoittajat ostivat viime vuonna nettomääräisesti 58,2 miljardilla markalla.
Osakkeita myytiin ulkomaille 319,0 miljardilla markalla ja ostettiin takaisin Suomeen 260,8 miljardin markan arvosta. Ulkomailla olevien osakkeiden markkina-arvo nousi 406,3 miljardista markasta 1 284,7 miljardiin markkaan.
Suomen ulkomainen velkaenemmyys nousi vuoden lopussa 1 261 miljardiin markkaan. Osakkeiden kurssinousu kasvatti sitä viime vuonna 645 miljardilla markalla. Ilman oman pääoman eriä nettovelka laski vuoden lopussa 106 miljardiin markkaan.
Suomen ulkomaiset saamiset olivat joulukuun lopussa 633 miljardia markkaa. Ulkomaiden saamiset Suomesta olivat 1 894 miljardia markkaa.
Koonnut: IA
24.3.2000
