Putinilta odotetaan talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Vladimir Putinin nousu Venäjän presidentiksi ei tuonut vielä kipeästi kaivattua tietoa siitä, miten maan talous aiotaan saada kuntoon. Vaalikampanjan aikana Putin varoi ottamasta kantaa talouspoliittisiin kysymyksiin. Valoa asiaan saadaan vasta sitten, kun uusi hallitus on nimitetty ja sille on saatu ohjelma.
Valinnan ratkeamista jo ensimmäisellä kierroksella pidettiin kuitenkin yleisesti myönteisenä merkkinä.
- Epävarmuuden aika jää sitä lyhyemmäksi, mitä nopeammin todellisiin ongelmiin päästään käsiksi, selitti tutkija Jouko Rautava Suomen Pankin idäntalouksien tutkimusyksiköstä.
Ongelmia riittää. Rautavan mukaan yksi suurimpia on se, että Venäjän liittovaltiolla ei ole kiistatonta lakia maan omistuksesta. Kun maata ostava ei voi olla varma omistuksestaan, se vähentää yritysten haluja rakentaa uutta ja talous polkee paikallaan.
Rautavan mukaan maanomistuksen riskit koskevat ensisijaisesti venäläisiä yrityksiä, mutta sillä on vaikutusta myös ulkomaisiin yrityksiin.
- Ulkomaiset yritykset uskaltavat sijoittaa kunnolla vasta sitten, kun paikalliset yrittäjät suhtautuvat luottavaisesti toimintaympäristöönsä, hän selvitti.
Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia pitäisi vahvistaa. Venäläiset pk-yritykset työllistävät vähän päälle 10 prosenttia työvoimasta, kun EU-maissa osuus on noin puolet.
Ristiriitaiset viestit pulmana
Maanomistuslain ohella uudistuksia tarvitaan mm. verotukseen ja konkurssilakeihin.
- Saavutus olisi, että nykyinen talouskasvu saataisiin kestävälle pohjalle eikä tulisi takapakkia kuten elokuussa 1998, Rautava sanoi.
Rakenneuudistusten lisäksi se edellyttää sitä, että finanssi- ja rahapolitiikkaan saadaan kurinalaisuutta. Rautavan mukaan Putinin tulevien linjausten ennakointia vaikeuttaa se, että vt. presidenttinä Putin antoi ristiriitaisia lausuntoja talouspolitiikasta. Esimerkkinä suuresta ristiriidasta hän mainitsee puheet valtion roolista.
Putin on korostanut, että talouskehityksen Venäjällä pitää olla valtiovetoista ja vahvaa valtiota tarvitaan järjestyksenpitoon. Kuitenkin on vaikea ajatella, että nykyiselle virkakoneistolle voitaisiin antaa merkittäviä uusia tehtäviä, kun se ei pysty hoitamaan minimitasoakaan, Rautava selvitti.
Toisaalta myönteistä on, että Putinilla on selvästi paremmat välit duumaan kuin Boris Jeltsinillä.
IMF:n sopimus kenties uusiksi
Putin tulee tarvitsemaan myös ulkomaista apua. Elokuussa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa sovittu 4,5 miljardin dollarin avustuspaketti on jäissä, koska Venäjä ei ole tehnyt sovittuja lakiuudistuksia.
- Selkein ja uskottavin ratkaisu olisi sopia IMF:n kanssa olemassa olevan ohjelman jatkamisesta tai sopia uudesta, Rautava sanoi.
Hänen mukaansa voi hyvinkin olla, että IMF:n kanssa on sovittava aivan uudesta ohjelmasta, koska tilanne on muuttunut niin paljon.
Oma ongelmansa on, että epäselvät ja tulkinnanvaraiset lait ajavat niiden kiertoon ja rikollisuuteen.
STT-IA
27.3.2000
