Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Venäjä valitsee presidentin ja maalleen uuden suunnan



Venäjä valitsee sunnuntaina presidentin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Samalla valitaan maalle uusi suunta. Boris Jeltsinin jalan jäljissä ei kukaan enää halua kulkea.


Yllätyksiä näissä vaaleissa ei odoteta. Presidentin tehtäviä vuoden alusta lähtien hoitanut Vladimir Putin on niin vahva ennakkosuosikki, ettei hänen voittoaan estäne mikään. Ainoa jännityksen kohde on se, ratkeaako valinta jo ensimmäisellä kierroksella.

Venäjällä on kaikkiaan hieman yli 107 miljoonaa äänioikeutettua, eli yli 18-vuotiasta kansalaista. Heidän käytössään on 94 000 äänestyspaikkaa, jotka ovat avoinna kahdeksasta aamulla kahdeksaan illalla.

Ensimmäiset vaalihuoneistot avataan jo Suomen aikaa lauantai-iltana ja viimeiset suljetaan Kaliningradin alueella, jossa on sama aika kuin Suomessa.

Koko Venäjällä siirrytään sunnuntaina kesäaikaan, mutta sen ei uskota aiheuttavan ongelmia äänestäjille.


Ehdokkaita yksitoista

Monivaiheisen ja välillä dramaattisenkin ehdokasasettelun kestäessä presidenttiehdokkaiksi hyväksyttiin lopulta 12 henkilöä, joiden nimet on painettu äänestyslippuun. Myöhemmin yksi ehdokkaista vetäytyi pois kilvasta.

Äänestyslipussa on myös ruutu, johon rastin voivat panna ne, jotka ovat kaikkia ehdokkaita vastaan.

Jotta vaalit hyväksyttäisiin, äänestysprosentin pitää nousta yli 50:een. Mikäli näin ei tapahdu, joudutaan järjestämään uudet vaalit uusine ehdokasasetteluineen.

Vaalit hylätään myös siinä tapauksessa, että kaikkia vastaan äänestäneiden määrä on suurempi kuin eniten ääniä saaneen ehdokkaan äänimäärä.

Mikäli joku ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosenttia äänistä, hänet julistetaan voittajaksi. Muussa tapauksessa järjestetään kolmen viikon kuluttua uusi kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken.

Mielipidetiedustelujen mukaan selvä ennakkosuosikki on presidentin tehtäviä hoitava Vladimir Putin, 47, jonka kannatusluvut ovat olleet jopa yli 60 prosenttia. Vaalien lähestyessä ne ovat pudonneet 50 prosentin tuntumaan.

Vaalien ainoa jännittämisen aihe tuntuukin olevan se, valitaanko Putin ensimmäisellä kierroksella vai tarvitaanko toinen kierros.

Kakkosena on kommunistien johtaja Gennadi Zjuganov, 55, jonka kannatus on ollut 20-25 prosenttia ja vaalien allakin 20 prosentin tuntumassa. Kolmostilasta kilpailevat Jabloko-ryhmän johtaja Grigori Javlinski, 47, ja äärikansallinen Vladimir Zhirinovski, 54. Heidän kannatuksensa on viiden prosentin tuntumassa.

Kaikki muut ehdokkaat saavat mielipidetiedusteluissa prosentin tai sitä pienemmän kannatuksen.


Kuri ja järjestys pääteemana

Vaalien pääteemana on kurin ja järjestyksen palauttaminen. Suurin osa venäläisistä arvioi, että maa on ajautunut sekasortoon ja nyt tarvitaan voimakasta presidenttiä, joka voisi palauttaa järjestyksen. Tällaiseksi valtionpäämieheksi sopii hyvin entinen KGB:n upseeri Vladimir Putin.

Putinin odotetaan tuovan järjestyksen Tshetsheniaan, joka edellisen sodan jälkeen luisui pois Moskovan hallinnasta. Mutta kansa toivoo kuria ja järjestystä myös talouselämään ja aluehallintoon.
- Vain Putinilla on mahdollisuus toteuttaa nämä toiveet, monet arvelevat.

Aluepolitiikka on toinen vaalien pääteemoista. Monet pelkäävät Venäjän hajoavan pieniin "ruhtinaskuntiin", jos alueet voivat jatkaa melko itsenäistä politiikkaansa. Monet presidenttiehdokkaista ovat sitä mieltä, että keskusvallan otetta pitää tiukentaa.

Ulkopolitiikka on jäänyt vähälle huomiolle vaalikeskustelussa. Putin on sanonut tavoittelevansa Venäjän suurvalta-aseman palauttamista. Hän kuitenkin korostaa, ettei se voi tapahtua muiden kustannuksella.

BBC:n haastattelussa Putin piti jopa mahdollisena Venäjän NATO-jäsenyyttä, jos se voi tapahtua tasavertaisella pohjalla. Kaikki eivät ole tästä samaa mieltä mutta äänekkäitä vastaväitteitä lausunto ei ole aiheuttanut.


Millainen on Putinin Venäjä?

Jo ennen vaaleja arvaillaan, mihin suuntaan Venäjä kulkee Putinin johdolla. Puheet kurista ja järjestyksestä viittaavat siihen, että uusi presidentti aikoo ottaa kovan otteen yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Pelätään, että demokratian kehitys hidastuu tai päättyy kokonaan, että ihmisoikeuksien loukkaukset lisääntyvät ja sananvapaus vähenee.

Toisaalta Putin on antanut lupauksia liberaalista politiikasta. Hänellä on KGB-menneisyyden lisäksi myös demokraattina tunnetun Pietarin kaupunginjohtajan Anatoli Sobtshakin avustajan kokemukset.

Putinin Venäjän suunta selviää vasta jonkin ajan kuluttua. Pari, kolme kuukautta näyttävät, mihin suuntaan ollaan menossa, arvellaan Moskovassa. Joka tapauksessa Putinilta odotetaan itsenäistä politiikkaa ja selvää irrottautumistaan edeltäjästään ja tämän lähipiiristä.

Vaikka tulevaisuus on epävarma, monet venäläiset lohduttautuvat ajatuksella, "etteivät olot tästä enää huonommaksi voi muuttua."

STT-MH
24.3.2000


Ulkomaat -sivulle