Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Venäjän talouden näkymät synkät



Elintasokuilu Venäjän ja lännen välillä uhkaa entisestään syventyä tulevina vuosina. Investointien puute nakertaa Venäjän talouden kasvua. Lisäksi maan talousjärjestelmä on ratkaisemattomien ongelmien vyyhti, jonka purkamisessa riittää työsarkaa uudelle presidentille ja muille eturivin poliitikoille.


- Historiassa on esimerkkejä maista, joissa talous kasvaa tuskin lainkaan useisiin kymmeniin vuosiin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa kävi näin toisen maailmansodan jälkeen.

- Nykyinen Venäjä muistuttaa takavuosien Latinalaista Amerikkaa, huomauttaa ekonomisti Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.

Korhonen esitteli tiistaina laitoksen tuoretta kirjaa Russian Crisis and its Effects. Hän on toimittanut kirjan yhdessä laitoksen toisen ekonomistin, Tuomas Komulaisen kanssa.

Venäjän kriisi kirjan nimessä viittaa toissa vuoden syksyn tapahtumiin, jolloin rupla ajautui vapaaseen pudotukseen ja inflaatio ryöpsähti valloilleen.

Monet ulkopuoliset tarkkailijat maalailivat Venäjälle synkkiä näkymiä, mutta kriisin hellitettyä maan talous lähti odottamattoman rivakkaan kasvuun.

- Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu oli tilastojen mukaan noin 8 prosenttia. Tosin en ole tavannut ketään, joka näihin lukuihin uskoisi. Se kuitenkin on selvää, että Venäjän talous on kasvanut nopeasti kriisin jälkeen, Korhonen toteaa.


Investointien puute kalvaa

Vaikka Venäjän talous elpyi kriisistä nopeasti, lähiajan näkymät eivät ole lupaavat. Melkoisen arvonalennuksen kokenut rupla on vahvistumaan päin, mikä tietää vaikeuksia maan teollisuudelle.

- Venäjä ei tuota sellaisia tavaroita, jotka menisivät kaupaksi ulkomailla. Edes venäläiset eivät halua niitä ostaa sitten, kun heillä taas on varaa länsimaisiin tavaroihin, Korhonen tähdentää.

Viime aikojen tilastot kertovat Venäjän teollisuustuotannon kasvaneen ripeästi, mutta ulkomaankaupan rakenteessa mikään ei ole muuttunut. Venäjä vie edelleen sitä mitä ennenkin eli öljyä, maakaasua ja muita raaka-aineita.

- Suuri osa tuotantokapasiteetista on neuvostoaikojen perua. Sillä ei voida tuottaa tavaroita EU:n tai Yhdysvaltojen markkinoille, Korhonen sanoo.

Kun uusia investointeja ei tule eivätkä teollisuus ja yritykset uudistu, näyttää selvältä, ettei Venäjän talous voi vastedes merkittävästi kasvaa. Verrattuna muihin entisiin sosialistimaihin, Venäjä jääkin selvästi jälkeen.

Monet Itä-Euroopan maat imevät kiitettävää tahtia investointeja sekä rajojensa sisältä että niiden ulkopuolelta. Niinpä niiden kasvunäkymät ovat lähivuosina huomattavasti paremmat.

- Venäjällä investoinnit keskittyvät raaka-aineita vievään teollisuuteen, joka kattaa noin 40 prosenttia maan taloudesta. Sitä vastoin toiselle puolelle taloutta ei synny investointeja eikä se kykene vientiin, vaikka sen merkitys työllisyyden kannalta on ratkaiseva, Tuomas Komulainen huomauttaa.


Duuman tuki auttaa uudistuksia

Viime vuoden keväällä alkanut raakaöljyn kallistuminen auttaa Venäjän taloutta. Iikka Korhosen mukaan verotulot pysyvät siedettävinä niin kauan kuin öljy pysyy hinnoissaan. Tämä antanee hengähdystauon, jonka aikana päättäjät voivat tarttua välttämättömiin talousuudistuksiin.

- Uudella presidentillä lienee takanaan vankempi tuki duumassa kuin Boris Jeltsinillä, mikä luo edellytyksiä uudistuksille, Komulainen toteaa.

Hänen mukaansa uudella presidentillä riittää ongelmia, joihin tarttua. Keskushallinnon ja alueiden väliset pulmalliset suhteet pitää järjestää uudelleen ja muokata verojärjestelmä toimivammaksi.

Lisäksi valtion menoja tulee karsia, etenkin armeijan osalta, ja rahapolitiikka mitoittaa selkeän inflaatiotavoitteen mukaiseksi.

- Länsimaat voivat auttaa Venäjää vain hyvin rajallisesti. Mielestäni lännen pitäisi asettaa apunsa ehdoksi kovempia uudistusvaatimuksia kuin tähän mennessä, Komulainen toteaa.


Putinin linja askarruttaa tutkijaa

Jos Vladimir Putin lunastaa odotukset ja voittaa Venäjän presidentinvaalit, kellään ei ole selvää kuvaa siitä, millaiseksi maan talouspoliittinen linja muodostuu.

Ekonomisti Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta katsoo, että Putinin valintaan saattaa liittyä tiettyjä riskejä.

- Putinin Tshetshenian sotaa koskevat lausunnot pitävät sisällään ajatuksen, että valtion ei tarvitse noudattaa lakeja, jos sillä on vastassaan "rikollisia". Tällainen asenne ei tiedä hyvää talouspolitiikassa, Korhonen toteaa.

Hän korostaa, että länsimaiden kokemusten perusteella oikeusperiaatteiden kunnioitus on yksi keskeisiä edellytyksiä kukoistavalle taloudelle.
- Siinä mielessä tällaiset vanhat KGB-asenteet huolestuttavat, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa lakien noudattaminen on muutoinkin nyky-Venäjällä pikemminkin neuvottelukysymys kuin kaikkia sitova lähtökohta.

Esimerkiksi keskushallinnon ja alueiden väliset suhteet eivät ole kiinni laeista, vaan erilaisista osapuolten välisiin voimasuhteisiin liittyvistä asioista.

- Jos laki ei määrää edes viranomaisten toimintaa, kuinka se voisi määrätä esimerkiksi suurten yritysten toimintaa, Korhonen kysyy.

STT-IA
24.3.2000


Talous -sivulle