Venäjän talouden näkymät synkät
Elintasokuilu Venäjän ja lännen välillä uhkaa entisestään syventyä tulevina vuosina. Investointien puute nakertaa Venäjän talouden kasvua. Lisäksi maan talousjärjestelmä on ratkaisemattomien ongelmien vyyhti, jonka purkamisessa riittää työsarkaa uudelle presidentille ja muille eturivin poliitikoille.
- Historiassa on esimerkkejä maista, joissa talous
kasvaa tuskin lainkaan useisiin kymmeniin
vuosiin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa
kävi näin toisen maailmansodan jälkeen.
- Nykyinen
Venäjä muistuttaa takavuosien Latinalaista
Amerikkaa, huomauttaa ekonomisti Iikka
Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien
tutkimuslaitokselta.
Korhonen esitteli tiistaina laitoksen tuoretta
kirjaa Russian Crisis and its Effects. Hän on toimittanut kirjan
yhdessä laitoksen toisen ekonomistin, Tuomas
Komulaisen kanssa.
Venäjän kriisi kirjan nimessä viittaa toissa vuoden
syksyn tapahtumiin, jolloin rupla ajautui
vapaaseen pudotukseen ja inflaatio ryöpsähti
valloilleen.
Monet ulkopuoliset tarkkailijat
maalailivat Venäjälle synkkiä näkymiä, mutta
kriisin hellitettyä maan talous lähti
odottamattoman rivakkaan kasvuun.
- Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu
oli tilastojen mukaan noin 8 prosenttia. Tosin en
ole tavannut ketään, joka näihin lukuihin uskoisi.
Se kuitenkin on selvää, että Venäjän talous on
kasvanut nopeasti kriisin jälkeen, Korhonen
toteaa.
Investointien
puute kalvaa
Vaikka Venäjän talous elpyi kriisistä nopeasti,
lähiajan näkymät eivät ole lupaavat. Melkoisen
arvonalennuksen kokenut rupla on vahvistumaan
päin, mikä tietää vaikeuksia maan teollisuudelle.
- Venäjä ei tuota sellaisia tavaroita, jotka
menisivät kaupaksi ulkomailla. Edes venäläiset
eivät halua niitä ostaa sitten, kun heillä taas on
varaa länsimaisiin tavaroihin, Korhonen
tähdentää.
Viime aikojen tilastot kertovat Venäjän
teollisuustuotannon kasvaneen ripeästi, mutta
ulkomaankaupan rakenteessa mikään ei ole
muuttunut. Venäjä vie edelleen sitä mitä
ennenkin eli öljyä, maakaasua ja muita
raaka-aineita.
- Suuri osa tuotantokapasiteetista on
neuvostoaikojen perua. Sillä ei voida tuottaa
tavaroita EU:n tai Yhdysvaltojen markkinoille,
Korhonen sanoo.
Kun uusia investointeja ei tule eivätkä teollisuus
ja yritykset uudistu, näyttää selvältä, ettei
Venäjän talous voi vastedes merkittävästi kasvaa.
Verrattuna muihin entisiin sosialistimaihin, Venäjä
jääkin selvästi jälkeen.
Monet Itä-Euroopan maat imevät kiitettävää
tahtia investointeja sekä rajojensa sisältä että
niiden ulkopuolelta. Niinpä niiden kasvunäkymät
ovat lähivuosina huomattavasti paremmat.
- Venäjällä investoinnit keskittyvät raaka-aineita
vievään teollisuuteen, joka kattaa noin 40
prosenttia maan taloudesta. Sitä vastoin toiselle
puolelle taloutta ei synny investointeja eikä se
kykene vientiin, vaikka sen merkitys työllisyyden
kannalta on ratkaiseva, Tuomas Komulainen
huomauttaa.
Duuman tuki
auttaa uudistuksia
Viime vuoden keväällä alkanut raakaöljyn
kallistuminen auttaa Venäjän taloutta. Iikka
Korhosen mukaan verotulot pysyvät siedettävinä
niin kauan kuin öljy pysyy hinnoissaan. Tämä
antanee hengähdystauon, jonka aikana päättäjät
voivat tarttua välttämättömiin talousuudistuksiin.
- Uudella presidentillä lienee takanaan vankempi
tuki duumassa kuin Boris Jeltsinillä, mikä luo
edellytyksiä uudistuksille, Komulainen toteaa.
Hänen mukaansa uudella presidentillä riittää
ongelmia, joihin tarttua. Keskushallinnon ja
alueiden väliset pulmalliset suhteet pitää
järjestää uudelleen ja muokata verojärjestelmä
toimivammaksi.
Lisäksi valtion menoja tulee
karsia, etenkin armeijan osalta, ja rahapolitiikka
mitoittaa selkeän inflaatiotavoitteen mukaiseksi.
- Länsimaat voivat auttaa Venäjää vain hyvin
rajallisesti. Mielestäni lännen pitäisi asettaa
apunsa ehdoksi kovempia uudistusvaatimuksia
kuin tähän mennessä, Komulainen toteaa.
Putinin linja askarruttaa
tutkijaa
Jos Vladimir Putin lunastaa odotukset ja voittaa
Venäjän presidentinvaalit, kellään ei ole selvää
kuvaa siitä, millaiseksi maan talouspoliittinen
linja muodostuu.
Ekonomisti Iikka Korhonen Suomen Pankin
siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta katsoo,
että Putinin valintaan saattaa liittyä tiettyjä
riskejä.
- Putinin Tshetshenian sotaa koskevat lausunnot
pitävät sisällään ajatuksen, että valtion ei
tarvitse noudattaa lakeja, jos sillä on vastassaan
"rikollisia". Tällainen asenne ei tiedä hyvää
talouspolitiikassa, Korhonen toteaa.
Hän korostaa, että länsimaiden kokemusten
perusteella oikeusperiaatteiden kunnioitus on yksi
keskeisiä edellytyksiä kukoistavalle taloudelle.
- Siinä mielessä tällaiset vanhat KGB-asenteet
huolestuttavat, Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa lakien noudattaminen on
muutoinkin nyky-Venäjällä pikemminkin
neuvottelukysymys kuin kaikkia sitova lähtökohta.
Esimerkiksi keskushallinnon ja alueiden väliset
suhteet eivät ole kiinni laeista, vaan erilaisista
osapuolten välisiin voimasuhteisiin liittyvistä
asioista.
- Jos laki ei määrää edes viranomaisten toimintaa,
kuinka se voisi määrätä esimerkiksi suurten
yritysten toimintaa, Korhonen kysyy.
STT-IA
24.3.2000
Talous -sivulle
|