Sosiaalibarometri 2000: Eriarvoisuus kasvaa edelleen
Suomen talouden kasvu ei ole tuonut hyvinvointia läheskään kaikille. Lähes miljoona suomalaista asuu kunnissa, joiden mahdollisuudet tarjota asukkailleen riittävät sosiaalipalvelut ovat entisestään heikentyneet. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisema sosiaalibarometri kertoo kansalaisten jakaantuvan yhä selkeämmin menestyjiin, pärjääjiin ja häviäjiin.
Kuntia, joilla on vaikeuksia taata kuntalaisille riittäviä palveluja, on eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä muuttoliike vielä heikentää tilannetta entisestään.
Heikoimmassa asemassa jo vuosia olleet pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset ovat jääneet pysyvästi häviäjiksi. Häviäjiksi arvioidaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jäävän noin 10-20 prosenttia väestöstä.
Yleisen hyvinvoinnin kasvusta osattomiksi
näyttävät nyt jäävän myös iäkkäimmät, hoivan
tarpeessa olevat vanhukset, jotka sinnittelevät
pelkän kansaneläkkeen varassa.
- Tämä on uusi ilmiö, josta ei ole vielä tarkkaa
kuvaa, sanoo Sosiaaliturvan keskusliiton
toiminnanjohtaja Leif Rönnberg.
Rönnberg epäilee, että taistelu vanhusten niukoista palveluista on kiristynyt, kun väestö vanhenee. Myös muuttoliike jättää huonokuntoisia vanhuksia yksinään syrjäkylille, mistä palvelut ovat jo kaikonneet.
Sosiaalitoimistot eivät sosiaaliasiamiestä kaipaa
Sosiaalibarometrin mukaan kaikki kansalaiset eivät näytä saavan riittäviä palveluita. Järjestöjen mielestä ongelmana on myös se, että kansalaisilla ei ole monimutkaisista etuusjärjestelmistä riittävästi tietoa ja tästä syystä sosiaaliasiamiesjärjestelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian.
Sen sijaan kuntien sosiaalitoimi ei kaipaa sosiaaliasiamiestä, joka tulisi kertomaan kansalaisille etuuksista ja seuraamaan päätöksentekoa. Noin puolet sosiaalitoimen vastaajista ei pitänyt sitä erityisen tarpeellisena.
Kahtia jakautuvaan maahan tarvitaan tasausjärjestelmää
Alueellinen tasa-arvo on barometrin mukaan osin jo murtunut. Suurin osa kunnista näyttää kulkevan kohti parempia aikoja, mutta kuudennekselle kunnista tulevaisuus näyttää synkältä. Näissä kunnissa myös riittävien palvelujen turvaaminen koetaan vaikeaksi.
Sosiaaliturvan keskusliitto ratkaisisi eriarvoisuusongelman valtionosuuksien tasausjärjestelmän, jolla saataisiin edes peruspalvelut turvattua myös kaikkein heikommassa asemassa olevissa kunnissa.
Myös sosiaalipoliittinen tietämys on maakunnissa heikkoa, ja tästä syystä tarvittaisiin maakunnallisia sosiaalialan osaamiskeskuksia, joista tieto leviäisi syrjäisimmillekin kunnille.
Myös kuntien sosiaalipolitiikan sisältöä olisi katsottava tarkemmin. Maasta löytyy kuntia, joissa sosiaalipolitiikkaa painotetaan, mutta toisaalta kuntia jotka olivat sitä ensimmäiseksi laman varjolla purkamassa.
Nyt ollaan selvittämässä käytettiinkö näissä purkajakunnissa rahat mahdollisesti johonkin muuhun, sanoo Rönnberg.
Ministeri Perho tarjoaa ratkaisuksi yhteistyötä
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon (kok.) mielestä ratkaisuja kuntien palveluongelmiin on etsittävä kuntien yhteistyöstä.
Muutaman kunnan yhteinen sosiaalityöntekijä voisi erikoistua esimerkiksi vammaispalveluihin ja yhteinen psykologi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa olisi Perhon mielestä lisättävä valmiuksia yhä vaikeutuvien ongelmien ratkaisemiseen.
STT-MH
24.3.2000
