Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suhdannevaihtelut eivät silti kuulu historiaan

Uusi talous vahvistaa Suomenkin kasvunäkymiä



Uusi talous alkaa olla tuttu iskusana talousuutisia seuraaville. Aihe puhuttaa myös asiantuntijoita, joskaan he eivät ole täysin yksimielisiä siitä, kuinka perusteellista muutosta uuden talouden nousu merkitsee.


Lähtökohdiltaan uuden talouden oppi vaikuttaa yksinkertaiselta. Tietotekniikan kehitys pönkittää tuottavuutta ja mahdollistaa aiempaa nopeamman talouskasvun.

Vankkumattomimmat uuden talouden kannattajat lisäävät tähän vielä, että tekniset edistysaskeleet myös vaimentavat suhdannevaihteluita ja estävät inflaation ryöpsähtämisen.

Esimerkkinä uuden talouden ihmemaasta mainitaan Yhdysvallat, jossa on meneillään historian pisin nousukausi. Yhdeksän perättäistä lihavaa vuotta olisivat tuskin olleet Yhdysvalloissa mahdollisia ilman tietotekniikan kehityksen luomaa tuottavuuden nousua.

Mutta vaikka maailma näyttää ainakin Atlantin tuolla puolen muuttuneen, taloustieteilijät eivät ole valmiita allekirjoittamaan yltiöpäisimpien uuden talouden puolestapuhujien väitteitä.

- Kukaan vakavasti otettava ekonomisti ei usko, että uusi talous esimerkiksi poistaisi suhdannevaihtelut. Siinä, että erilaiset innovaatiot nostavat tuottavuutta, ei taas ole mitään uutta.

- Tämä voidaan selittää perinteisen taloustieteen keinoin, huomauttaa erikoistutkija Juhana Vartiainen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.


Suomella eväät menestyä

Itse perusasiassa eli siinä, että tietotekniikan edistysaskelet kohentavat talouden kasvunäkymiä, Vartiainen on uuden talouden äänitorvien kanssa samoilla linjoilla.

Hän uskoo Yhdysvaltain esimerkkien voivan levitä myös Eurooppaan.

- Meillä Suomessa on tilaa samanlaiselle kasvulle kuin Yhdysvalloissa, jos samanlaiset myönteiset tuottavuusmekanismit pääsevät toimimaan. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä uudessa taloudessa, Vartiainen toteaa.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n meneillään oleva tutkimusprojekti selvittää niitä edellytyksiä, joiden avulla valtiot voivat hyötyä Internetistä ja muista uusien teknologioiden mahdollisuuksista.

Projektin alustavien johtopäätösten mukaan sellaiset maat ovat vahvoilla, jotka satsaavat tutkimukseen ja kehitykseen, ovat avanneet telesektorin kilpailulle sekä kannattavat vapaata ulkomaankauppaa ja ulkomaisia investointeja.

Lisäksi OECD:n ekonomistit tähdentävät toimivien osakemarkkinoiden ja riskipääoman riittävän saatavuuden merkitystä.
- Suomen asemia uudessa taloudessa parantaa hyvä kansansivistys ja se, että kännykät ja nettiyhteydet ovat useimmille suomalaisille tuttuja, Vartiainen painottaa.


Tekniikka ei selitä kaikkea

Uusi talous on jo kiistatta osoittanut tehonsa, mutta monet sitä koskevat väittämät eivät ole niin yksioikoisia kuin voisi kuvitella. Kaikki ei tyhjene teknisiin innovaatioihin, vaan oma merkityksensä on myös sellaisilla vanhan talouden seikoilla kuin talouspolitiikalla ja suhdanteilla.

Kehittyneimmissäkin maissa teknologiasektori lienee vielä liian kapea nostaakseen tuottavuutta koko kansantaloudessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 1995 jälkeen koettu huomattava tuottavuuden nousu perustuu muuhunkin kuin teknisiin innovaatioihin.

Amerikkalaisprofessori Robert Gordonin tutkimusten mukaan puolet Yhdysvaltain tuottavuuden kasvusta on peräisin tietokoneiden ja ohjelmistojen tuotannosta, kun taas 40 prosenttia selittyy suhdannetekijöillä ja 10 prosenttia mittausvirheillä.

Oma tärkeä vaikutuksensa uuden talouden nousuun on ollut myös sillä, että inflaation kurissa pitäminen muodostui 90-luvun suureksi teemaksi talouspoliittisten päättäjien keskuudessa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Yhdysvallat olisi tuskin kehittynyt uuden talouden mallimaaksi ilman maan keskuspankin Fedin onnistunutta rahapolitiikkaa. Tämä osoittaa sen, että vanhan talouden lainalaisuudet voivat hyvinkin tärvellä uuden talouden esiinmarssin, ellei talouspolitiikka toimi.

Osuuspankin pääekonomisti Timo Lindholm muistuttaakin investointien ja velanoton olevan keskeisiä tekijöitä myös uuden talouden aikakaudella. Ne voivat vahvistaa toinen toistaan ja tuottaa pitkiä nousukausia, mutta myös kielteisempiä kehityskulkuja.

- Näiden tekijöiden yhteisvaikutus toimii myös toiseen suuntaan silloin, kun odotukset ja niiden varaan tehdyt hankkeet ovat ajautuneet liian kauas realistisista mahdollisuuksista.

- Silloin nousukausi taittuu, ja tasapainottomuudet alkavat korjaantua heikomman kysynnän kautta, Lindholm kirjoittaa osuuspankkiryhmän talousjulkaisussa Chydeniuksessa.


Yhdysvalloissa uusi talous tuo myös riskejä

Uuden talouden ihmemaassa Yhdysvalloissa talouskasvu on viime vuosina ylittänyt optimistisetkin ennusteet. Tulevaisuus Atlantin takana ei kuitenkaan lupaa pelkkää hyvää.

- Yhdysvalloissa on suuri vaihtotaseen alijäämä ja kotitaloudet elävät yli varojensa. Selviä ylikuumenemisen merkkejä voidaan nähdä, erikoistutkija Vartiainen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta korostaa.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspan on viimeaikaisissa kommenteissaan yhdistänyt synkät pilvet osittain uuden talouden nousuun.

Kun tekniset edistysaskelet nostavat tuottavuutta, yritysten voittonäkymät paranevat ja niiden osakekurssit harppaavat ylöspäin. Pitkään jatkuva pörssinousu luo tavallisille amerikkalaisille vaurastumisen illuusion, mikä ruokkii surutonta kulutusta.

Siinä vaiheessa, kun osakkeet rysähtävät kunnolla alaspäin, ihmiset herkeävät kuluttamasta ja alkavat säästää, mikä sysää talouden alamäkeen.

- Fed on onnistunut rahapolitiikassaan tähän mennessä hyvin, mutta saa nähdä, kuinka käy jatkossa. Ongelmana on se, että kun Fed yrittää jarruttaa taloutta korkoa nostamalla, niin jarru tuntuu vanhassa eikä uudessa taloudessa, Vartiainen huomauttaa.

Uuden talouden yhtiöihin Fedin korkoase ei pure, koska niillä ei ole kallista pääomakantaa, kuten tehtaita, kaivoksia tai teollisuushalleja. Sen sijaan savupiipputeollisuudessa korkovaikutukset tuntuvat, mutta ylikuumenemisen lähteet eivät ole sieltä peräisin.

STT-MH
24.3.2000


Talous -sivulle