Ihmisoikeusvaltuuskunta: Turkin EU-jäsenyys vielä kaukana
Turkin EU-jäsenyys on vielä kaukana tulevaisuudessa, arvioivat maasta juuri palanneen suomalaisen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenet maanantaina Helsingissä. Kurdiongelman ratkaisemiseen rauhanprosessin avulla suhtaudutaan maassa kuitenkin toiveikkaasti.
- En usko Turkin EU-jäsenyyden toteutuvan vielä
10-15 vuoteen, ellei EU tingi tietyistä
periaatteistaan, arveli matkalla mukana ollut
Helena Lipponen, Suomen ammattiliittojen
solidaarisuuskeskuksen talouspäällikkö.
Muut
valtuuskunnan jäsenet - eduskunnan
ihmisoikeusryhmän sihteeriä Paula Moisanderia
lukuunottamatta - edustivat Rauha kurdeille
-kansalaisjärjestöä.
Turkki hyväksyttiin viime joulukuussa EU:n
Helsingin huippukokouksessa unionin
jäsenehdokkaaksi. Tuolloin Turkin pääministeri
Bülent Ecevit sanoi uskovansa, että Turkki
saavuttaa jäsenyyden jopa nopeammin kuin
joidenkin jäsenmaiden arvioimassa useassa
vuodessa.
Suurin este jäsenyyden tiellä ovat
ihmisoikeuskysymykset. Viimeksi Helsingin
huippukokouksen alla ihmisoikeusjärjestö Amnesty
International muistutti, ettei mielipiteen vapaus
toteudu Turkissa ja että kidutus on yleistä.
Monet asettavat toiveensa siihen, että
lähentyminen EU:hun pakottaa Turkin parantamaan
tapansa. Varovaisia merkkejä tästä oli jo osunut
suomalaistenkin silmiin.
- Brutaalius on vähentynyt, sanoi
ex-kansanedustaja Ville Komsi havainneensa.
Kurdiongelma ratkaisematta
Myös Turkin kurdivähemmistön tilanne on vaikea.
Maassa arvioidaan olevan n. 12 miljoonaa kurdia,
joilla ei ole virallista vähemmistökansallisuuden
asemaa.
Kurdeista noin puolet asuu Turkissa, loput
Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Armeniassa.
Yhteensä kurdeja arvioidaan olevan 22-25
miljoonaa.
Kurdijohtaja Abdullah Öcalanin Kurdistanin
työväenpuolue PKK kävi aseellista taistelua
itsenäisen kurdivaltion puolesta vuodesta 1984
aina viime vuoden alkusyksyyn saakka, jolloin
Öcalan vaati kurdeja lopettamaan aseellisen
taistelunsa.
Turkin hallitus lykkäsi tammikuun puolivälissä
Öcalanin kuolemantuomion täytäntöönpanoa.
Tuomion toimeenpanemisen myötä Turkki olisi
menettänyt EU-jäsenehdokkaan asemansa.
Suomalaisvaltuuskunta aisti Turkissa toiveikkuutta
kurdiongelman rauhanomaisen ratkaisun suhteen.
- Odotukset ovat korkealla, sanoi Ville Komsi.
Mutta jos EU:nkaan paino ei riitä parantamaan
kurdien asemaa, voi tilanne nopeasti kääntyä
huonompaan.
- Jos EU lipsuu ihmisoikeusvaatimuksistaan, niin
kurdien joukosta löytyy varmasti terroristeja, jotka
eivät näe muuta keinoa kuin kärjistää tilannetta,
ennakoi Komsi.
STT-IA
27.3.2000
Politiikka -sivulle
|