Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ihmisoikeusvaltuuskunta: Turkin EU-jäsenyys vielä kaukana



Turkin EU-jäsenyys on vielä kaukana tulevaisuudessa, arvioivat maasta juuri palanneen suomalaisen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenet maanantaina Helsingissä. Kurdiongelman ratkaisemiseen rauhanprosessin avulla suhtaudutaan maassa kuitenkin toiveikkaasti.


- En usko Turkin EU-jäsenyyden toteutuvan vielä 10-15 vuoteen, ellei EU tingi tietyistä periaatteistaan, arveli matkalla mukana ollut Helena Lipponen, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen talouspäällikkö.

Muut valtuuskunnan jäsenet - eduskunnan ihmisoikeusryhmän sihteeriä Paula Moisanderia lukuunottamatta - edustivat Rauha kurdeille -kansalaisjärjestöä.

Turkki hyväksyttiin viime joulukuussa EU:n Helsingin huippukokouksessa unionin jäsenehdokkaaksi. Tuolloin Turkin pääministeri Bülent Ecevit sanoi uskovansa, että Turkki saavuttaa jäsenyyden jopa nopeammin kuin joidenkin jäsenmaiden arvioimassa useassa vuodessa.

Suurin este jäsenyyden tiellä ovat ihmisoikeuskysymykset. Viimeksi Helsingin huippukokouksen alla ihmisoikeusjärjestö Amnesty International muistutti, ettei mielipiteen vapaus toteudu Turkissa ja että kidutus on yleistä.

Monet asettavat toiveensa siihen, että lähentyminen EU:hun pakottaa Turkin parantamaan tapansa. Varovaisia merkkejä tästä oli jo osunut suomalaistenkin silmiin.
- Brutaalius on vähentynyt, sanoi ex-kansanedustaja Ville Komsi havainneensa.


Kurdiongelma ratkaisematta

Myös Turkin kurdivähemmistön tilanne on vaikea. Maassa arvioidaan olevan n. 12 miljoonaa kurdia, joilla ei ole virallista vähemmistökansallisuuden asemaa.

Kurdeista noin puolet asuu Turkissa, loput Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Armeniassa. Yhteensä kurdeja arvioidaan olevan 22-25 miljoonaa.

Kurdijohtaja Abdullah Öcalanin Kurdistanin työväenpuolue PKK kävi aseellista taistelua itsenäisen kurdivaltion puolesta vuodesta 1984 aina viime vuoden alkusyksyyn saakka, jolloin Öcalan vaati kurdeja lopettamaan aseellisen taistelunsa.

Turkin hallitus lykkäsi tammikuun puolivälissä Öcalanin kuolemantuomion täytäntöönpanoa. Tuomion toimeenpanemisen myötä Turkki olisi menettänyt EU-jäsenehdokkaan asemansa.

Suomalaisvaltuuskunta aisti Turkissa toiveikkuutta kurdiongelman rauhanomaisen ratkaisun suhteen.
- Odotukset ovat korkealla, sanoi Ville Komsi.

Mutta jos EU:nkaan paino ei riitä parantamaan kurdien asemaa, voi tilanne nopeasti kääntyä huonompaan.

- Jos EU lipsuu ihmisoikeusvaatimuksistaan, niin kurdien joukosta löytyy varmasti terroristeja, jotka eivät näe muuta keinoa kuin kärjistää tilannetta, ennakoi Komsi.

STT-IA
27.3.2000


Politiikka -sivulle