Tuomioja: Suomi jo toteuttaa kokouksessa päätettyjä asioita
EU hakee kilpailuvauhtia tietoyhteiskunnasta
EU-maiden johtajat hyväksyivät perjantaina Lissabonissa kunnianhimoiset tavoitteet, joilla halutaan nostaa Euroopan kilpailukykyä, parantaa työllisyyttä ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Päämääränä on tehdä Euroopasta kymmenessä vuodessa kilpailukykyisin tietoyhteiskunta maailmassa.
Puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri Antonio Guterres sanoi, että huippukokouksen tulokset merkitsevät vallankumousta ja ne ylittivät kaikki hänen odotuksensa.
Suomen ulkoministeri Erkki
Tuomioja (sd.) oli hieman maltillisempi.
- Kokouksen päätelmät eivät tuo varsinaisesti
mitään uutta siihen, mitä emme muutenkin olisi
Suomessa tekemässä, Tuomioja sanoi.
Perjantaina päättynyt kaksipäiväinen huippukokous keskittyi työllisyyden, talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen.
Suomi oli tyytyväinen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyviin päätöksiin ja erityisesti siihen, että EU:n televiestintämarkkinat luvattiin vapauttaa vuoteen 2001 mennessä ja paikallisverkot vuotta myöhemmin.
Jokaiselle unionin kansalaiselle halutaan taata tietoteknologian perustaidot. Kaikkien koulujen on määrä saada Internet-yhteydet ja multimediaresurssit vuoden 2001 loppuun mennessä.
Suomessa tavoite on jo käytännössä toteutunut. Lisäksi tarpeellisen määrän opettajia on opittava käyttämään uutta tekniikkaa 2002 mennessä.
Tavoitteena on yritysten, kotien ja tutkimuslaitosten kytkeminen nopeisiin Internet-verkkoihin. Samalla liike-elämälle halutaan taata edullinen nykyaikainen viestintäympäristö.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan kokouspäätelmät merkitsevät sitä, että Suomen korkean teknologian taso antaa mahdollisuuksia lisätä toimintoja Euroopassa.
Suomen
elinkeinoelämälle tulee hänen mukaansa hyötyä,
joka jakautuu kaikille kansalaisille.
- Se tulee sitä kautta, että Euroopan lippulaivaksi
nousee sen tyyppinen toiminta, jossa meillä
osaaminen on vahvinta tasoa, Niinistö sanoi.
Tuomiojakin uskoi, että kokouksen antia voidaan
hyödyntää.
- Jos koko Euroopan kilpailukyky
tämän seurauksella paranee, niin tottakai se
vaikuttaa myös suomalaisen työn kysyntään, hän
sanoi.
Ei sitoutumista kasvulukuihin
Mihinkään kasvulukuihin tai työllisyyden alentamiseen jäsenmaat eivät odotetusti sitoutuneet. Päätelmien muotoilussa täystyöllisyydelle halutaan luoda edellytykset.
Tavoitteena on nostaa unionin työllisyysaste nykyisestä 61:stä prosentista lähelle 70 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämä on osin jo toteutunut, sillä esimerkiksi Tanskassa työllisyysaste on lähes 80 prosenttia.
Noin kolmen prosentin keskimääräinen talouskasvu katsotaan realistiseksi lähivuosina, mikäli huippukokouksen tavoitteita toteutetaan kestävältä pohjalta. Samalla halutaan helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä rahoitusta.
Euroopan investointipankista PKT-yrityksille kohdennetaan miljardi euroa lisää riskipääomaa. Samalla luodaan 12-15 miljardin euron lainoitusohjelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Myös Euroopan sosiaaliset mallit halutaan uudistaa. Tietopohjaisen yhteiskunnan korostetaan vähentävän sosiaalista syrjäytymistä ja estävän kuilun syventymisen rikkaiden ja köyhien välillä.
Päätöslauselman teksti vesittyi lähinnä Ranskan vaatimuksesta kaasun, sähkön ja veden tuotannon sekä liikenteen ja postipalveluiden vapauttamisen osalta.
Nyt vapauttamista tyydytään nopeuttamaan, eikä tarkkaa aikatavoitetta aseteta. Esimerkiksi Suomi oli toivonut selkää takarajaa energian ja liikenteen osalta.
Britannian pääministeri Tony Blair nälväisi ranskalaisia toteamalla, että jopa hänen virka-asuntonsa sähköt tulevat ranskalaiselta yhtiöltä. Hän toivoi naapurimaaltaan hieman vastavuoroisuutta markkinoiden avaamisessa.
Työllisyyskokous jatkossa joka kevät
EU-johtajat järjestävät työllisyyttä ja sosiaalisia asioita käsittelevän huippukokouksen jatkossa joka kevät. Niinistön mukaan Suomi oli ainoita maita, jotka esittivät kokouksen pitämistä harvemmin tarpeen mukaan.
- Tällaisiin kokouksiin tulee myös odotuksia, ja erityisesti euroaluetta ajatellen odotuksiin on syytä myös vastata. Yhden vuoden periodi saattaa olla hieman lyhyt siihen, että kyettäisiin kovin dynaamisia ratkaisuja antamaan, Niinistö arveli.
Lissabonissa päätettiin, että uusia työllisyysprosesseja ei luoda. EU-elinten ja työmarkkinaosapuolten kesken järjestetään ensi kesäkuussa foorumi, jossa olemassaolevia prosesseja edistetään.
STT-MH
24.3.2000
