Valmistelutyöryhmät jättivät esityksensä opetusministeriölle
Ammattikorkeiden jatkotutkinnot käynnistymässä ensi vuonna
Ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajat jättivät juuri opetusministeriölle esityksensä ammattikorkeiden jatkotutkinnoista. Tekniikan ja liikenteen sekä terveydenhoidon aloille esitetään jatkotutkintoja käynnistettäväksi ensi vuonna ja myös kaupan ja hallinnon alan valmisteluryhmän mukaan riittävät edellytykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille ovat olemassa.
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen valmistelu on edennyt niin, että ensimmäiset pilottihankkeet voitaisiin käynnistää vuoden sisällä. Kädenvääntö asian tiimoilta ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Esimerkiksi Suomen Kuntaliitto on edelleen jatkotutkintoja kohtaan hyvin kriittinen.
Välillä hyvin tunnepitoinenkin keskustelu ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista on vellonut vuodesta 1997 lähtien. Vaikka matkassa on ollut mutkia, asia on edennyt opetusministeriön taholta määrätietoisesti.
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK on seurannut tiiviisti jatkotutkintokeskustelua ja ottanut siihen aika ajoin kantaa. Johtoajatus liitossa on ollut varauksellisen myönteinen. Kun jatkotutkintohanketta on koko ajan viety eteenpäin, SAMOK on keskittynyt enemmän käytännöllisiin kysymyksiin, joita jatkotutkintojen toteuttamiseen liittyy.
Tulevana viikonloppuna liitto linjaa Hyvinkään liittokokouksessa seuraavien vuosien toimintastrategian. Jatkotutkinnot synnyttävät varmasti vilkasta keskustelua, koska ne tarkoittaisivat myös uudenlaista kilpailuasetelmaa ammattikorkeakoulujen välillä.
Valmistuneet haluavat jatkotutkintoja
Tekniikan alalla jatkotutkinto olisi työelämälähtöinen tutkinto, joka suoritetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Opiskelijalta vaadittaisiin insinööritutkinnon jälkeen 2-3 vuoden työkokemus ennen jatko-opintojen aloittamista. Tutkinto on profiililtaan erilainen kuin yliopistojen maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnon ja jatkotutkinnon kokonaiskesto olisi 200 opintoviikkoa, joko 140 + 60 tai 160 + 40 opintoviikkoa.
Kaupan alalla valmistuneiden tradenomien halukkuudesta syventää asiantuntijuuttaan jatkotutkintojen kautta on selkeää näyttöä. Tämän hetken kysyntä olisi 200 400 jatko-opintopaikkaa vuodessa. Master-tasoisten jatkotutkintojen tulee olla työelämälähtöisiä. Valmisteluryhmä perustelee esityksiään erityisesti PK-sektorin osaamistarpeilla ja ammattikorkeakoulujen alueellisilla tehtävillä.
Tutkinnon painopiste olisi yhteistyössä työnantajan kanssa suoritettavassa kehittämistehtävässä. Jatkotutkinnon laajuus olisi 60 opintoviikkoa. Hakeutuminen jatkokoulutusohjelmiin tapahtuisi 2-3 vuoden työkokemusvuoden jälkeen ja opiskelu tapahtuisi työn ohella 2-4 vuoden aikana.
Niinikään terveysalan selvitysryhmä esittää jatkotutkintojen käynnistämistä vuonna 2001 viidessä tai kuudessa ammattikorkeakoulussa. Tutkinnot syventäisivät ammatillista osaamista ja olisivat siten työelämää kehittäviä. Tarve syventää ja laajentaa ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeistä osaamista terveydenhuollossa todettiin yhteisesti. Kannanotoissa korostuivat välittömän hoidon kehittämiseen liittyvät tarpeet.
Terveysalan jatkotutkinto olisi 60 opintoviikon laajuinen.
Kuntaliitto toivoo malttia
Suomen Kuntaliitto on pitkään suhtautunut jatkotutkintohankkeeseen kriittisesti. Varatoimitusjohtaja Pekka Alanen käsitteli aihetta Päijät-Hämeen maakuntatilaisuudessa Lahdessa viime viikolla.
Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintotarpeen tulee olla työelämälähtöinen, eikä tutkintoja tulisi rinnastaa yliopistoissa suoritettaviin akateemisiin tutkintoihin.
- Akateemiset tutkinnot ja työelämäpainotteiset ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat erilaiset valmiudet, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia edes julkisella puolella, Alanen totesi.
Tutkintojen vertailtavuus on ollut yksi keskeinen kiistakysymys koskien jatkotutkintoja.
Alasen mukaan jatkotutkintojen valmistelutyö ministeriöissä on ollut vajavaista.
Hänen mielestään olisi selvitettävä, kuinka jatkotutkinnot soveltuvat koulutusjärjestelmän kokonaisuuteen ja kuinka yliopistot voisivat nykyistä paremmin huomioida ammattikorkeakoulututkinnot ja hyväksilukea ne yliopistollisissa jatkotutkinnoissa.
- Mikäli työelämältä tulee selkeä viesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeellisuudesta, tulee valtion osoittaa jatkotutkintoihin erillinen rahoitus turvaamaan jatkotutkintojen korkea laatu ja uskottavuus, Alanen vaati.
Rahoitus- ja lakikysymykset selvitettävä
Opetusministeriön suunnitelmien mukaan jatkotutkintojen rahoitusresurssit saataisiin pääosin aikuiskoulutuksen resursseja uudelleenkohdentamalla.
Jatkotutkintoon johtava koulutus olisi opiskelijalle maksutonta, mutta selvitettäviä kysymyksiä ovat vielä valtionosuuden rahoitusperusteet, työn ohessa opiskelun huomioonottaminen, erikoistumisopintojen rahoitus ja opintotuen määräytyminen.
Niinikään lainsäädäntöön tarvitaan välttämättömät muutokset ennen suurempaa remonttia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin, opintotukilainsäädäntöön ja asetukseen korkeakoulututkintojen järjestelmästä on tehtävä tarvittavat muutokset ennen pilottien käynnistävistä.
Näillä näkymin ensimmäiset jatkotutkinto-opinnot lähtevät liikkeelle 1.8. 2001, ja samana syksynä on tarkoitus asettaa jatkotutkintojen seuranta- ja koordinaatioryhmä.
MIKKO LAITINEN
24.11.2000
