Viranomainen vakuuttaa
BSE-tapaus tulisi Suomessa ilmi heti
Jos suomalaiselta karjatilalta löydettäisiin hullun lehmän tautia sairastava nauta, tieto siitä tulisi julkisuuteen välittömästi BSE-testituloksen selviämisen jälkeen, sanoo osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Samasta karjasta peräisin olevat lihaerät saataisiin Husu-Kallion mukaan vedettyä pois kaupasta 1-2 päivän kuluessa positiivisen tuloksen julkistamisesta, ja ne voitaisiin jäljittää hyvin tarkkaan nautojen eläintunnisterekisterin ja naudanlihan alkuperämerkintäjärjestelmän ansiosta.
- Suomessa nautaeläinten rekisterijärjestelmä on varmaan Euroopan paras, Husu-Kallio huomautti puhuessaan torstaina järjestetyssä riskiviestintäseminaarissa Helsingissä.
BSE-tapauksen löytyminen merkitsisi myös sitä, että saman tilan koko nautakarja tuhottaisiin ja ruhot hävitettäisiin polttamalla.
Husu-Kallio painotti, että BSE ei ole tartuntatauti, joten sen löytyminen yhdeltä lehmältä ei välttämättä tarkoita sitä, että myös muut saman karjan eläimet olisivat sairaita. Karjan tuhoaminen ja lihaerien takaisinveto kaupasta ovat kuitenkin sovittuja varotoimia, joilla varmistettaisiin kuluttajien turvallisuus.
Husu-Kallion mukaan BSE:tä sairastavan eläimen päätyminen elintarvikeketjuun olisi Suomessa kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä.
- Jos olisi pienikin syy epäillä eläimellä BSE:tä, se ei Suomessa menisi teuraaksi vaan päätyisi hätäteurastukseen, hän muistutti.
Ensi vuodenvaihteen jälkeen kaikista hätäteurastettavista eli sairauden takia lopetettavista naudoista otetaan BSE-testi, ja sen tulos selviää 2-3 vuorokauden kuluessa. Näytteet analysoi eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) ja tiedotuksen sekä kotimaahan että mm. EU:n komission suuntaan hoitaa maa- ja metsätalousministeriö.
Myös teollisuus ja kauppa mukana valvontaketjussa
Hullun lehmän löytyminen Suomesta käynnistäisi elintarvikevalvonnassa ison pyörän, jossa viranomaiset tekisivät tiivistä yhteistyötä lihateollisuuden ja päivittäistavarakaupan kanssa.
BSE-tautia ei ole meillä ollut koskaan, mikä on myös lihateollisuuden toiminnan peruslähtökohta.
- Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö muutkin vaihtoehdot olisi otettu huomioon, ohjauspäällikkö Matti Perälä Atrialta sanoo.
Perälän mukaan lihateollisuudella on tarvittaessa valmius vetää määritellyt tuote-erät nopeasti pois markkinoilta ja keskeyttää omat prosessinsa, jos syytä ilmenisi.
- Naudanlihan merkintäjärjestelmä takaa sen, että esimerkiksi Atrialla tiedämme aina teurastavamme ja markkinoivamme ainoastaan suomalaista alkuperää olevia nautoja. Samalla se mahdollistaa tehokkaan ja täsmällisen toiminnan kriisitilanteissa, hän selvitti.
Myös kaupalla olisi oma roolinsa BSE-kriisin sattuessa kohdalle. Keskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervon mukaan mahdollinen lihaerien takaisinveto tapahtuisi kaupoissa omavalvontasuunnitelman mukaisesti.
- Esimerkiksi Keskolla on suora yhteys 1 200 kauppaan multifaksien ja intranetin välityksellä, hän havainnollisti.
Kalervon mukaan tieto BSE-tapauksen tapaisesta vakavasta ongelmasta leviäisi Päivittäistavarakauppayhdistyksen kautta kaikille kauppaketjuille.
FF-IKK
24.11.2000
