Harvennushakkuita lisättävä, jos havupuuston halutaan säilyvän
EU-raportti yksilöi ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa
Ilmasto muuttuu Euroopassa seuraavien vuosikymmenten aikana niin, että tulvat lisääntyvät, kesät kuumenevat ja talvet ovat aiempaa kosteampia. EU:n kustantaman laajan ilmastoraportin mukaan etenkin matkailussa ja maataloudessa on varauduttava olosuhteiden muuttumiseen vuosisadan loppuun mentäessä.
Suomen metsätaloudessa on lisättävä harvennushakkuita, jos havupuuston halutaan pärjäävän lämpimässä viihtyvälle koivulle, kertoi raportin tekoon osallistunut professori Seppo Kellomäki tiistaina Helsingissä.
Metsäteollisuuden kannalta pitkäkuituisen havupuuston säilyttäminen voi Kellomäen mukaan olla tarpeen, sillä lyhytkuituisen koivun kilpailija on nopeakasvuinen eukalyptus.
Lehtipuuston arvioidaan valtaavan metsät vuoteen 2080 Suomessa, ellei sen leviämistä hillitä. Havupuusto ei kuitenkaan häviä kokonaan, vaan väistyy pohjoisemmaksi.
Rhodoksen rannoilta lomalle Itämerelle
Ilmastoraportin mukaan Suomessa kylmät talvet harvenevat ja käytännössä loppuvat vuoteen 2080 mennessä. Kuumat kesät ovat tuolloin jo lähes jokavuotisia. Kasvukausi pitenee noin 10 päivällä.
Myönteistä on se, että lämmityskulut Suomessa vähenevät, viljasadot paranevat ja vesivoimavarat kasvavat. Toisaalta ilmanvaihtokustannukset lisääntyvät, puun korjuu vaikeutuu, tuholaisten määrä kasvaa, kalakanta muuttuu ja punkkien välittämät taudit lisääntyvät.
Talvimatkailu Etelä- ja Keski-Suomessa siirtyy pohjoiseen. Keliolosuhteet suomalaisilla teillä muuttuvat niin, että teiden suolausta tarvitaan entistä enemmän.
Euroopan mittakaavassa kuumien kesien määrä kaksinkertaistuu jo 20 vuodessa. Kesät Välimeren rannoilla tulevat niin sietämättömän kuumiksi, että turistien voi odottaa siirtyvän lomanviettoon Itämeren rannoille, kuvaili erikoistutkija Timothy Carter Suomen ympäristökeskuksesta.
Nousu puolikin astetta 10 vuodessa
Carter esitteli tiistaina Helsingissä EU:n ilmastoraportin tuloksia, jotka julkistettiin marraskuun alussa. Raportti on osa arvovaltaisen IPCC:n (Hallitusten välinen ilmastopaneli) ensi vuonna julkaistavaa arviota ilmastonmuutoksesta.
EU-raportin lämpenemisarvio onkin samansuuntainen IPCC:n tuoreimman arvion kanssa. EU-raportti kertoo, että vuoden keskilämpötila nousee 0,1-0,4 astetta vuosikymmenessä.
Carterin mukana ilmasto on jo lämmennyt - esimerkiksi viime vuosikymmen oli ennätyslämmin - mutta ihmisen osuudesta siihen ollaan edelleen epävarmoja.
Carter muistutti, että Kiotossa vuonna 1997 sovitut päästövähennykset ovat arvioituun tarpeeseen nähden erittäin vaatimattomat. Teollisuusmailta odotetaan yhteensä noin viiden prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä vuoden 1990 tasoon verruttuna. Tarve olisi kymmenkertainen.
EU-raportti päätyy silti optimistiseen tulevaisuudenkuvaan: vaikka Kioton pöytäkirjan päästövähennykset eivät toteutuisi niin nopeasti kuin on toivuttu, monia ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan välttää tai niitä voidaan viivyttää.
Haagin ilmastokokouksessa Hollannissa yritetään tällä viikolla viimeistellä Kioton pöytäkirjan ehtoja niin, että teollisuusmaat voisivat sitä ryhtyä toteuttamaan.
STT-VT
24.11.2000
