Neljännesmiljoona kaupunkilaista tahtoisi maalle
Reilut 260 000 isoissa kaupungeissa asuvaa olisi kiinnostunut maaseudulla työskentelystä tai yrittämisestä. Näistä runsaat 65 000 henkilöä olisi todennäköisesti siirtymässä maaseudulle esteiden poistuessa.
Suurin osa kaupunkilaisista viihtyy kuitenkin hyvin entisillä
asuinsijoillaan, sillä vain 19 prosenttia kaupunkilaisista pitää
maallemuuttoa omalla kohdallaan varteenotettavana
vaihtoehtona.
Tiedot käyvät ilmi Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen
Suomen 15 suurimmassa kaupungissa teettämästä kyselystä.
Eniten muuttohalukkaita on Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla,
vähiten Lappeenrannassa ja Kotkassa.
Maallemuuton esteinä nousivat esiin toimeentuloon ja muihin
perheenjäseniin liittyvät kysymykset. Ammattiryhmistä
muuttoalttein on yrittäjät. Myös lapsettomat pariskunnat tai alle
kouluikäisten lasten vanhemmat ovat muita ryhmiä valmiimpia
muuttamaan.
Etätyön lisääminen alentaisi kynnystä
Yksi vaihtoehto alentaa kynnystä maallemuuttoon olisi selvityksen
mukaan lisätä etätyötä.
- Etätyön lisääminen voisi helpottaa suuryritysten
rekrytointiongelmia, sanoo Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle?
-tutkimuksen tekijä Jarna Heinonen. Hän on tutkimuksen
toteuttaneen Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan
tutkimus- ja koulutuskeskuksen pk-instituutin johtaja.
Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen johtajan Kari Huhtalan
mukaan maaseutuyritysten määrä kasvaa vuosittain vajaalla
tuhannella. Maatilojen määrä vähenee vuosittain noin 3 000:lla,
joten maaseutuyrityksiä voisi syntyä enemmänkin.
- Noin viidesosa perustetuista maaseutuyrityksistä on
kaupungeista maalle muuttaneiden perustamia, Huhtala arvioi.
Perustettujen maaseutuyritysten toimialoja ei ole tarkasti
selvitetty, mutta Huhtalan mukaan suurin osa uusista yrityksistä
on palvelujen sijaan tuotannollisia. Matkailuyrityksiä on
maaseudulle perustettu vuosien mittaan runsaasti, joten uusille
yrittäjille ei ole paljoakaan tilaa.
- Perinteisten matkailupalvelujen markkinat ovat aika kyllästettyjä,
mutta luonto- ja elämysmatkailun saralla on hyödyntämätöntä
potentiaalia, Huhtala arvioi.
STT-IKK
24.11.2000
Kotimaa -sivulle
|