EU:n Media Plus -ohjelmasta päätös
EU:n kulttuuri- ja audiovisuaaliministerit pääsivät yksimielisyyteen pitkään hiertäneestä av-alan Media Plus -ohjelman budjetista torstaina Brysselissä.Ministerineuvosto hyväksyi yhteisen kannan, jonka mukaan viisivuotisen ohjelman budjetti on 400 miljoonaa euroa eli noin 2,4 miljardia markkaa.
Komission ehdotus budjetin suuruudeksi oli samat 400 miljoonaa euroa, ja parlamentti on aiemmin ehdottanut 550 miljoonaa euroa. Parlamentin tulee vielä hyväksyä neuvoston yhteinen kanta, jotta ohjelma voisi käynnistyä ensi vuoden alusta.
Media Plus-ohjelmalla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan tutkimusta ja koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Budjetista 350 miljoonaa euroa varataan hankekehittelyyn, jakeluun ja myynninedistämiseen ja 50 miljoonaa euroa koulutukseen. Ohjelmasta rahoitetaan mm. käsikirjoittamista, rahoituksen etsintää sekä jakelun ja levittämisen suunnittelua.
Kolutukseen liittyviä avustuksia ohjataan mm. rahoitukseen liittyvään koulutukseen ja teknologiataitojen sekä kaupallisten ja hallinnollisten taitojen lisäämiseen.
Samaan aikaan Media Plus -ohjelmaan koskevan päätöksenteon kanssa Euroopan investointipankki on käynnistämässä toimintaa audiovisuaalisen teollisuuden kehittämiseksi. Komissaari Viviane Reding selosti neuvostolle pankin pääjohtajan kanssa käytyjä neuvotteluja.
Investointipankin rahoitus kohdistuisi vuosina 2001-2003 lainojen tai takuiden muodossa mm. pieniin ja keskisuuriin av-alan yrityksiin.
- Suomalaisilla elokuva- ja tv-alan yrityksillä on kaikki syy tutkia, miten tätä rahoitusta voitaisiin hyödyntää Suomessa, totesi Suomen valtuuskuntaa johtanut kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) Brysselissä.
Kansallinen tuki tärkeää Suomelle
Neuvosto antoi myös päätöslauselman elokuva- ja av-alan kansallisesta tuesta. Päätöslauselma painottaa kansallisten tukien merkitystä jäsenvaltioiden elokuvatuotannolle ja niiden kehittymiselle.
Suomen aloitteesta päätöslauselmaan sisältyy pienten tuotantomaiden erityisolosuhteita korostava maininta.
Komission kilpailupääosaston suunnitelmissa on laatia tiedonanto, joka sisältäisi elokuva-alan valtiontukia ja mahdollisia tuen enimmäismääriä koskevia sääntöjä ja ohjeita.
Ranska on pyrkinyt puheenjohtajakaudellaan löytämään keinoja, joilla neuvosto voisi reagoida komission toimivaltaan kuuluvassa asiassa ja "pehmentää" kilpailusääntöjen tulkintaa ja soveltamista niin, ettei eurooppalaista elokuvatuotantoa vaaranneta.
Suomessa elokuvien julkinen tuki on ollut usein 60-80 prosenttia, koska pienellä kielialueella ei ole mahdollista muulla tavoin rahoittaa elokuvatuotantoa.
Lindénin mukaan Suomen tavoitteena onkin säilyttää elokuvan valtiontukea koskevat ehdot sellaisina, että suomalainen tukijärjestelmä erityispiirteineen voidaan säilyttää ja kehittää edelleen.
- Ilman tukijärjestelmää esimerkiksi Suomessa ei juurikaan tuotettaisi elokuvia, ja elokuvataiteen kehittämiseltä puuttuisi pohja. Jos tuen kriteereitä tiukennettaisiin niin, että tuotanto Suomessa vähenisi, markkinoille syntyvää aukon täyttäisivät Euroopan ulkopuolelta tulevat elokuvat. Eurooppalaisen elokuvan asema yksinkertaisesti heikkenisi, perusteli Lindén.
Digitaalisisältöjen edistämiselle oma ohjelma
Eurooppalaisen sisältötuotannon aseman vahvistamiseksi tietoverkoissa valmistellaan EU:ssa omaa ohjelmaa. Digitaalisten sisältöjen kehittämiseksi ja niiden käytön edistämiseksi käynnistettävä eContent-ohjelma liittyy laajempaan eEuropa - Tietoyhteiskunta kaikille -toimintasuunnitelmaan.
Mikäli sen käsittely etenee yhtä joutuisasti kuin tähän mennessä, ohjelmasta päätetään teleneuvostossa joulukuussa.
Komissio on ehdottanut ohjelman budjetiksi 150 miljoonaa euroa (892 milj. mk) vuosille 2001-2005.
eContent-ohjelman tavoitteena on edistää Euroopan sisältöjen ja julkisen tiedon hyödyntämistä ja saatavuutta, edistää verkkojen digitaalisen sisällön kulttuurista monimuotoisuutta ja -kielisyyttä sekä luoda edellytyksiä alan yritystoiminnalle.
Lindénin mukaan sekä Media Plus -ohjelman että eContent-ohjelman käynnistyminen sopii hyvin yhteen Suomen sisältötuotantohankkeen kanssa, jonka tavoitteena on vahvistaa edellytysten luomista sisältöjen tuotannolle ja jakelulle.
Lisäksi neuvoston kokouksessa keskusteltiin julkisen av-alan tulevaisuudesta, av-alan yhteistyöstä Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Välimeren alueen maiden kanssa sekä telealan direktiivien vaikutuksesta av-alaan.
IA
24.11.2000
