Kauppa 2005 -käsikirja:
Sähköisen kaupan merkitys päivittäistavarakaupalle jää pieneksi
Sähköisen kaupan merkitys päivittäistavarakaupassa jää lähivuosina huomattavasti vähäisemmäksi kuin kaupassa keskimäärin.
Sähköisen kaupan osuuden arvioidaan kasvavan lähivuosina tuntuvasti, mutta jäävän päivittäistavarakaupassa viiden vuoden aikajänteellä vain yhteen prosenttiin.
Näin ennakoidaan tuoreessa kauppaa ja sen muutostekijöitä kartoittavassa Kauppa 2005 -kirjassa. Siinä todetaan sähköisen kaupan uutena markkinointikanavana olevan myös Suomessa vahvasti tulossa. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta sillä ei kuitenkaan nähdä vielä kaavoituksellisia vaikutuksia.
- Sähköinen kauppa maailmalla on yli 80-prosenttisesti yritysten välistä kauppaa, ja vain 20 prosenttia on kuluttajien ja yritysten välistä, sanoi Kauppa 2005 -projektiryhmää vetänyt osastopäällikkö Heikki Heinimäki maanantaina Helsingissä.
Keskeisinä tekijöinä Kauppa 2005 -kirjan takana ovat olleet kaupan järjestöt, kolmen eri ministeriön edustajat ja kuluttajien edustajat. Kirja ilmestyi nyt viidennen kerran. Se on suunnattu ensisijaisesti kunnallisille päättäjille.
Kirjassa kartoitetaan myös kaupan asemaa kaupunkirakenteessa, yhdyskuntien ja alueiden kehitystä, kaupan palveluiden saavutettavuutta sekä maankäytön ohjausjärjestelmää. Heinimäki sanoi keskeisen ristiriidan löytyvän kunnan kaavoituksen ja kaupan kannattavuuden väliltä.
Yhteinen näkemys kirjan tekijöiden kesken syntyi Heinimäen mukaan siitä, että kauppojen järjestelyssä pitäisi päästä seudulliseen palveluverkkosuunnitelmaan, joka kattaisi kaikenkokoiset myymälät, sekä pienet lähikaupat että isot supermarketit.
Hypermarketteja 95
Heinimäen mielestä viime aikoina on puhuttu aivan liikaa vain hypermarkettien rakentamisesta.
- Viiden viime vuoden aikana perustetuista uusista mymälöistä kuitenkin kolmasosa on ollut alle sadan neliön myymälöitä, 7 prosenttia alle 400 neliön myymälöitä ja vain viisi yli 2 500 neliön suuruisia hypermarketteja, huomautti Heinimäki.
Hypermarketteja oli Suomessa vuonna 1999 kaikkiaan 95 kappaletta. Ensimmäinen hypermarket syntyi Espoon Leppävaaraan vuonna 1970.
Päivittäistavarakaupan myymäläverkko kasvoi aina 1960-luvun puoliväliin saakka, mutta on sen jälkeen supistunut.
Kauppakuolemien taustalla eivät Heinimäen mukaan olleet hypermarketit, vaan syyt löytyvät yhteiskunnallista tekijöistä.
Tällä haavaa päivittäistavarakaupan myymälöitä on noin 4 500, kun niitä vielä 1960-luvun lopulla oli yli 21 000 kappaletta.
STT-IKK
24.11.2000
