Kunto nousee lähes kymmenellä prosentilla, mutta
Varusmiesten kunto aikaisempaa huonompi
Pääesikunnan selvitysten perusteella varusmiesten fyysinen kunto nousee palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Kunnon kohoaminen näkyy muun muassa lihaskunnon paranemisena tyydyttävästä hyvään ja Cooperin testin tuloksen nousuna noin 200-250 metrillä. Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysinen kunto on kuitenkin heikentynyt asteittain.
- Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä, sillä fyysisen kunnon kohottamiseen on käytännössä aikaa neljästä viiteen kuukauteen, pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kalle Liesinen sanoo.
Liesisen mukaan kuntokuurista huolimatta palveluksesta kotiutuvien kunto on heikompi kuin kymmenen vuotta sitten palvelukseen astuneilla. Hän arvelee tämän näkyvän pian yhteiskunnan kohonneina terveydenhoidon kustannuksina ja kansalaisten laskevana elämänlaatuna.
Puolustusvoimat on nuorison laskevan kunnon lisäksi huolestunut heikentyneistä perusliikuntataidoista, koska sotilaan toiminta taistelukentällä edellyttää hyvää liikkumiskykyä maastossa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.
- Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan jopa puolet varusmiehistä ei ollut hiihtänyt palvelusta edeltävänä talvena, 60 prosenttia ei osannut uida yli kahtasataa metriä ja vain 30 prosenttia palvelukseen astuvista osasi suunnistaa vähintään tyydyttävästi, Liesinen sanoo.
Liesisen mukaan tuloksia tukevat joukko-osastoista saadut kouluttajapalautteet.
- Varusmiesten fyysinen kunto ja metsässä liikkumis- sekä elämistaidot ovat heikentyneet selvästi.
Puolustusvoimat onkin saanut lisää vastuuta nuorison kunnon kohottajana. Varusmieskoulutus sinällään on kestävyysominaisuuksia parantava kunto-ohjelma.
Puolet palveluksesta fyysistä koulutusta
Varusmiespalveluksesta noin puolet on nykyisin fyysistä koulutusta. Varsinaisen liikuntakoulutukseen käytetään vajaa viidesosa koko palvelusajasta.
Koulutuksen tehostumisesta huolimatta rasitusvammojen määrä on Liesisen mukaan pysynyt hallinnassa.
- Kolme neljästä varusmiehestä oli heinäkuussa tehdyn kyselyn mukaan sitä mieltä, että koulutus ei ollut fyysisesti liian raskasta, Liesinen kertoo.
Kuntotesteillä mitattuna fyysisen suorituskyvyn tavoitteet ovat vähintään 2800 metriä juoksutestissä ja vähintään hyvä kuntoluokka lihaskuntotestissä. Fyysisen koulutuksen tavoitteena on lisäksi antaa pysyvä liikuntakipinä reserviin siirtyville asevelvollisille.
Varusmiesten kunto laski koko 1990-luvun
Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysinen kunto on eversti Liesisen mukaan heikentynyt asteittain vuodesta 1987. Tuolloin palvelukseen astuvien varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2713 metriä.
- Tänä vuonna se oli enää 2481 metriä. Juoksutestissä hyvään tai kiitettävään kuntoon yltäneiden määrä on laskenut 70 prosentista 41 prosenttiin, Liesinen erittelee.
Tyydyttävän tai huonon tuloksen saaneiden määrä on vastaavasti kasvanut 30 prosentista 59 prosenttiin. Juoksutesti otettiin varusmiesten testiohjelmaan vuonna 1974.
Myös lihaskunto on laskenut merkittävästi. Kahdella kolmesta (68 %) palvelukseen astuneesta oli vuonna 1988 vähintään hyvä lihaskunto. Tänä vuonna siihen ylsi enää 39 prosenttia.
Lihaskuntotestit sisältävät etunojapunnerruksen, käsinkohonnan, istumaannousun, selkälihasliikkeen ja vauhdittoman pituushypyn. Lihaskuntotesti otettiin ohjelmaan vuonna 1984.
Suunta sama muuallakin Euroopassa
Eversti Kalle Liesisen mukaan muissa Euroopan maissa suunta on sama.
- Huononevaan fyysiseen kuntoon ovat vaikuttaneet osaltaan yhteiskunnan teknistyminen, hyötyliikunnan väheneminen ja liikunnan merkittävä väheneminen kouluissa sekä oppilaitoksissa. Liikuntatottumuksien muutokset eivät tue kestävyyden ja lihaskunto-ominaisuuksien kehittymistä, hän sanoo.
- Puolustusvoimat pystyy vaikuttamaan siihen osaan ikäluokkaa, joka palveluksen suorittaa. Pysyvien liikuntatottumusten luomisen kannalta puolustusvoimilla on eräänlaisen viimeisen viranomaismahdollisuuden rooli suureen joukkoon kansalaisia, joskaan ei läheskään kaikkiin. Emme haluaisi olla viimeinen oljenkorsi - jotain pitäisi tapahtua jo aikaisemmin, Liesinen toivoo.
IKK
24.11.2000
