Luonnonsuojeluliiton eroava puheenjohtaja Timo Helle
EU:n itälaajentuminen edistäisi suojelua
Vuodenvaihteessa luonnonsuojeluliiton puheenjohtajuudesta luopuvalle
rovaniemeläiselle erikoistutkijalle Timo Helteelle, 53, junan käyttö
lentokoneen sijasta on yksittäisen ihmisen valinta luonnon
säästämiseksi samaan tapaan kuin nauttiminen lähiluonnosta -
matkustamatta.Helle sanoo nukkuneensa hyvin junassa - laskujensa mukaan yhteensä vuoden kaikkiaan kuuden vuoden urakastaan Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana.
Toki hän myöntää, että yksittäisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ovat niukat. Tarvitaan laajempaa painostusta ja poliittista tahtoa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Todella merkittäviin ja vaikuttaviin ratkaisuihin vaaditaan kansainvälisen yhteisön tuki.
Esimerkkinä laajemmasta myönteisestä kehityksestä hän pitää lajistoja turvaavaa EU:n suojeluverkostoa Naturaa. Nimenomaan lajien kannalta olisi myönteistä, että EU edelleen laajentuisi ja yhteisön suojelutavoitteet ulottuisivat myös entisiin itäblokin maihin.
Rion ja Kioton kokoukset sekä sopimukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat niin ikään hyviä yrityksiä tehdä globaalia ympäristöpolitiikkaa, Helle korostaa.
Tosin aika on osoittanut, etteivät asiat välttämättä etene odotetusti. Mm. Rion biodiversiteettisopimusta tehtäessä elettiin toivorikkaammissa tunnelmissa kuin tänä päivänä, hän arvioi.
Suunta huononee
Hellettä huolestuttavat eniten juuri ilmastonmuutos sekä perinteisen luonnonsuojelun leipälajeihin lukeutuva lajistojen monimuotoisuuden säilyttäminen. Suunta käy huonompaan, eikä selvää signaalia muutoksesta parempaan ole.
Lajeja on kadonnut Suomestakin ja lähes poikkeuksetta syyt ovat ihmisen toiminnassa. Mutta ne syyt saattavat olla pesimäalueilla, muuttoreiteillä tai talvehtimiskohteissa, Helle perustelee ongelmavyyhteä - se kuvaa kokonaisuutta, jonka takia suojelukysymykset ovat ehdottomasti kansainvälisiä.
Vastaavan esimerkin ilmastonmuutoksesta Helle tavoittaa Käsivarresta, jossa porotalous on joutunut ahtaalle talvisten sademäärien kasvaessa. Taustalla ovat muutokset Atlantilla ja niiden seurauksena 1980-luvulta jatkunut länsituulten piikki.
Perinteisestä poronhoidosta kiinni pitäneet Käsivarren paliskunnat ovat lumikerroksen paksuuntuessa ajautuneet porojen hätäruokintaan. Syyt perinteiden rakoilemiseen ovat pääosin muualla kuin paikallisessa porotaloudessa.
Ilmaston lämpeneminen on myös osa ihmisen aiheuttamaa
muutosta, vaikka ehdoton tieteellinen näyttö puuttuukin.
- Näyttöä
ei edes pidä aina odottaa, ettei päädytä tilanteeseen, jossa
ollaan jo myöhässä, Helle korostaa.
Ahdistunut suomalainen
Suomalaiset Helle luokittelee Pohjoismaiden peränpitäjiksi monissa suojeluasioissa.
- Luonnonläheinen kansa, joka luulee suojelun hoituvan pelkästään sillä. Kannamme huolta ympäristön tilasta, mutta siitä ei välttämättä seuraa omakohtaista vastuullista asennetta.
Hän hakee selitystä historiasta. Lamojen ja historian vaikeuksien synnyttämä trauma näkyy suomalaisissa hirveänä epävarmuutena ja ahdistuneisuutena tilanteissa, joissa olisi tehtävä valintoja luonnon säästämiseksi.
Erityisen ahdistuneita olemme suojeluun aina liittyvissä
ristiriidoissa.
- Mukava, kun hylkeet saisivat olla rauhassa, mutta
kun ne rikkovat kalastajien verkot.
Siinä missä tanskalainen tai ruotsalainen alkaa miettiä ratkaisua konfliktiin, suomalainen ahdistuu ja hylkää koko ajatuksen tai asettuu useimmiten ihmisen puolelle, Helle huomauttaa.
Pirun ja toivon saarnaaja
Ongelmat tulisi ottaa rohkeasti esiin ja hakea niihin aktiivisesti ratkaisuja. Samalla ihmisille on myös annettava toivoa. Helle kuvailee itseään saarnaajaksi, joka piruja seinille maalattuaan jakaa toivoa.
Jos asiat nähdään pelkästään synkkinä, se lamaannuttaa kaiken, hän sanoo julistautuen samalla pohjimmiltaan optimistiksi. Yksi keskeisistä puheenjohtajan tehtävistä on pitää toivoa yllä joukoissa.
Kokonaisuudessaan puheenjohtajan rooli on tärkeä, mutta ei niin tärkeä, että 35 000 jäsenisen järjestön toiminta olisi jotenkin henkilöitynyt, Helle erittelee. Aivan vaatimattomaksi hän ei kuitenkaan heittäydy. Vanhojen metsien suojelualueita tervehtii vähän kuin ominaan.
Luonnonsuojeluliiton valtuusto valitsee uuden puheenjohtajan Oulussa sunnuntaina. Helteen kausi päättyy vuodenvaihteessa. Hän tähdentää vetäytyvänsä omasta halustaan.
Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija, filosofian tohtori Helle aikoo paneutua porotutkimukseen ja nimenomaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Ylä-Lapin poroelinkeinoon.
STT-IKK
24.11.2000
