Korkea radonpitoisuus porakaivon vaara
Porakaivojen radonpitoisuudet ylittävät usein sallitut rajat graniittipohjaisilla alueilla. Noin 20 000 ihmistä käyttää porakaivovettä, jonka radonpitoisuus ylittää 1 000 becquereliä litrassa. Radonongelmaa esiintyy varsinkin eteläisen Suomen kesämökkikunnissa.
Porakaivoissa radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat
keskimäärin
kymmenkertaisia verrattuna rengaskaivoihin ja
kaksikymmenkertaisia verrattuna
verkostovesiin. Luvut perustuvat
Säteilyturvakeskuksen tietoihin.
Se suosittelee
yksityistalouksille radonpitoisuuden
pienentämistä, jos veden radonpitoisuus
ylittää 1 000 Bq litrassa.
Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen
jalokaasu, jota syntyy maankuoressa.
Radon on uraanin hajoamistuote.
Veden radonista on haittaa juotuna ja
hengitettynä. Radonpitoisen talousveden
pitkäaikainen käyttö saattaa lisätä mahasyövän
riskiä ja huoneilman
radonpitoisuus keuhkosyöpäriskiä.
Kemisti Nina Sundman Turun kaupungin
elintarvikelaboratoriosta sanoo, että
porakaivon radonpitoisuus kannattaa aina
selvittää. Turun seudulla on tänä
vuonna tutkittu satunnaisesti noin 400 kaivon
radonpitoisuus, joista 90 kaivon
radonpitoisuus kohosi Säteilyturvakeskuksen
suositusarvon tuntumaan.
Korkeita pitoisuuksia löytyi mm. Kemiöstä,
Rymättylästä ja Paraisilta. Naantalin
Luonnonmaalla mitattiin pari vuotta sitten
hälyttävä arvo, 26 500 Bq litrassa.
Pitoisuudet voivat vaihdella paljon aivan
vierekkäisissä kaivoissa.
Radonin maailmanennätys Suomessa
Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa
porakaivovesien radonpitoisuudet ovat
suurimpia maailmassa. Tiettävästi maailman
suurin talousveden radonpitoisuus
on mitattu porakaivossa Askolassa, 77 500 Bq
litrassa.
Sundman kertoo, että talousvesi voidaan
puhdistaa radioaktiivisista aineista
ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatuksella.
Markkinoilla olevat ilmastimet ovat
tehokkaita mutta suhteellisen kalliita.
Yksityistaloudet voivat anoa avustusta
korkeiden pitoisuuksien alentamiseen
alueellisista ympäristökeskuksista.
Vesilaitosten verkostovettä käyttää
Säteilyturvakeskuksen mukaan tätä nykyä
90 prosenttia suomalaisista. Suurin osa
vesilaitosten käyttämästä pohjavedestä
on peräisin maaperästä ja vain pieni osa
kallioporakaivoista.
Järjestetyn vesihuollon ulkopuolella olevat
taloudet käyttävät pääasiassa
yksityisiä kaivoja. Arviolta noin 500 000
ihmistä käyttää rengaskaivojen vettä ja
noin 200 000 kallioporakaivojen vettä.
Porakaivoja käytetään lisäksi vapaa-ajan
asunnoissa. Porakaivojen lukumäärää ei tiedetä
tarkasti. Vakituisen asunnon
yhteydessä niitä arvioidaan olevan lähes 100
000.
STT-VT
24.11.2000
Kotimaa -sivulle
|