Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ajan suunnassa lyhyesti



Ensimmäinen avaruusturisti Mir-avaruusasemalle

Kalifornialainen miljonääri Dennis Tito on saanut venäläisiltä lääkäreiltä luvan aloittaa valmennuksen ensimmäiseen avaruusturistimatkaan avaruusasema Mirille, kertoi uutistoimisto Itar-Tass torstaina.

Dennis Tito, 59, sai loistavia tuloksia niin psykologisista kuin fyysisistäkin testeistä. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että hän voi aloittaa harjoittelun Star City-kosmonauttivalmennuskeskuksessa Moskovan ulkopuolella, kertoi Mircorp-yhtiön johtaja Jeffry Manber.

Tänä vuonna perustettu yhtiö organisoi Mir-avaruusaseman hyödyntämistä kaupallisiin tarkoituksiin.

Titon historiallinen lento Mirille toteutuu ensi vuoden puolessa välissä. Tito on valmis maksamaan 20 miljoonaa dollaria (yli 130 miljoonaa markkaa) matkasta, joka kestää pisimmillään reilun viikon.

Tito on jo maksanut useita miljoonia Mircorpin tilille ja maksaa loput ennen laukaisuhetkeä Baikonurin avaruusasemalta Kazakstanista, kertoi Manber.


Kalakanta palautuu liikakalastuksesta lajikohtaisesti

Briteillä saattaa olla jatkossa edessä siirtyminen syömään silakka-perunoita perinteisen turska-ateriansa fish 'n' chipsien sijaan.

Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin turska- ja kampelakannat kalastettiin 15 vuotta sitten tuhon partaalle, eivätkä ne vieläkään osoita palautumisvoimaa. Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kalakantojen kyky palautua liikakalastuksesta riippuu täysin lajista.

Kanadalainen tutkimusryhmä Nova Scotiasta selvitti 90 pohjoisen kalakannan tilaa 15 vuotta sen jälkeen, kun 45-99 prosenttia niiden lisääntymiskykyisestä biomassasta oli kalastettu pois.

Turska ja kampela eivät juuri olleet vallanneet takaisin entisiä asemiaan. Silakan sukulaisia sen sijaan riittää. Aikaisemmin on luotettu siihen, että kaikki kalat lisääntyvät nopeasti harvennuksen jälkeen.


Suklaasta apu hampaiden reikiintymiseen

Suklaa ei ehkä olekaan niin tuhoisaa hampaille kuin aikaisemmin on kuviteltu. Japanilaisten tutkijoiden mukaan kaakaopavun kuoriosa - jota tähän asti on pidetty lähinnä suklaanvalmistuksessa syntyvänä ylijäämänä - sisältää aineosia jotka estävät plakin eli bakteeripeitteen syntymistä hampaisiin.

Asiasta kertoi New Scientist -lehti torstaina. Osakan yliopistossa tehdyissä eläinkokeissa rotille syötetty kaakaopavun kuoriosa edisti merkittävästi jyrsijöiden purukaluston kuntoa.

Mikäli aineen todetaan vaikuttavan kokeissa yhtä lupaavasti ihmisiin, sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää vaikkapa hammastahnoissa tai suuvesissä. Sitä voitaisiin lisätä myös suklaaseen, josta näin tulisi entistä hammasystävällisempää.

Hammaslääkärien mukaan suklaasyöppöjen on kuitenkin turha panna toivoaan uusiin tutkimustuloksiin, sillä suklaa sisältää hyödyllisen aineosan lisäksi paljon sokeria, joka taas edistää reikien syntymistä.

Hammaslääkärien mukaan ainut varma keino estää hampaiden reikiintyminen on hyvä suuhygienia eli talttojen säännöllinen jynssääminen hammasharjalla ja muilla apuvälineillä.


Suomalaistutkijat saavuttivat merkkipaalun kemiassa

Suomalaiset kemian tutkijat ovat onnistuneet aikaansaamaan pysyvän argon-jalokaasun yhdisteen. Saavutusta luonnehditaan merkkipaaluksi kemian historiassa.

Suomalainen tohtori Markku Räsänen ja hänen kollegansa Helsingin yliopistosta ovat onnistuneet muodostamaan argonia sisältävän pysyvän kemiallisen yhdisteen, kertoo arvovaltainen brittiläinen tiedelehti Naturen tuoreessa numerossaan.

- Tämä on tärkeä merkkipaalu kemian historiassa, arvioi saksalaisen Marburgin yliopiston professori Gernot Frenking selostaessaan suomalaistutkimusta lehdessä.

Jalokaasuja ovat argonin lisäksi helium, neon, krypton, ksenon ja radon. Jalokaasujen kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä on erittäin rajallinen niiden atomien ulkokuoren täydestä elektronirakenteesta johtuen.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet luomaan argon-fluorihydridi-yhdisteen.

Aiemmin on pystytty luomaan ksenonia, kryptonia ja radonia sisältäviä yhdisteitä. Neonia ja heliumia sisältäviä yhdisteitä ei sen sijaan ole pystytty aikaansaamaan.


Elefanttien DNA-tiedot tietokoneelle

Tutkijat toivovat voivansa säilyttää afrikkalaisen elefanttikannan tallentamalla eläimien DNA-tiedot tietokoneen tietokantaan.

Washingtonin yliopiston tiedemiehet ja Fred Hutchinsonin syöpätutkimuskeskus kehittävät systeemiä, jossa DNA-sormenjälkien avulla voidaan jäljittää norsunluu, joka on laittomasti salametsästetty Afrikassa.

Tiedemiehet toivovat, että järjestelmän avulla saadaan selville, mistä norsunluu on peräisin. Tietokantojen avulla hankitaan myös lisätietoja elefanttilaumojen liikkeistä.

Afrikan elefanttikanta on huvennut norsunluunmetsästyksen vuoksi. Elefanttipopulaatio putosi 1,3 miljoonasta 600 000:een vuosien 1979 ja 1986 välillä.

Kansainvälinen norsunluukauppa kiellettiin vuonna 1989. Siitä huolimatta norsujen salametsästys on jatkunut.

DNA-projektin johtajana toimiva tohtori Sam Wasser on tehnyt töitä elefanttien säilyttämiseksi 27 vuoden ajan. Hän on tutkinut norsujen käyttäytymistä Tansaniassa.


Hämeen linna -kirja kertoo elämästä linnassa

Juuri valmistuneessa Hämeen linna -teoksessa pyritään tavoittamaan jotakin linnan merkityksestä ja siellä eletystä elämästä.

Kirjan julkaisija Pirjo Poutanen sanoo, että yhteistyön tuloksena syntynyt kirja ei ole kovin raskasta luettavaa, vaan kertoo kiinnostavalla tavalla linnassa tapahtuneista asioista.

Teos koostuu nimekkäiden historiantutkijoiden kuten Knut Draken, Unto Salon ja Elias Härön artikkeleista, joissa esitellään linnan vaiheita eri näkökulmista.

Lukija saa tutustua muun muassa keskiaikaisen fatabuuriemännän Lucian työhön ja nuoren August Ehrensvärdin mielipiteeseen 1700-luvun Hämeenlinnasta.

- Halusimme kertoa linnasta elämän keskuksena, sillä 1200- ja 1300 -lukujen taitteessa rakennetussa rakennuksessa asuttiin aina 1700-luvulle saakka. 1400- ja 1500-luvuilla täällä elettiin eräänlaista hovielämääkin, kertoo tutkija Anna-Maria Vilkuna.

Teos jakautuu kolmeen osaan: Vanajan maa, Vallan maisema ja Kansallinen ikoni. Sen 22 artikkelia ovat peräisin 19:ta kirjoittajan kynästä.

Pirjo Poutanen sanoo kirjan runsaan kuvituksen tukevan muistumia keskiaikaiselta linnasta ja tuovan lukijan eteen myös uusia pieniä yksityiskohtia.

Kirjan valmistumista ovat tukeneet muun muassa Museovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Hämeen linna on Turun linnan ohella Suomen parhaiten säilynyt keskiaikainen linna.

Vanajaveden rannalla sijaitseva linna symboloi maamme historiaa: linnanherroina ovat olleet niin venäläiset, ruotsalaiset kuin suomalaisetkin. Linna on ollut milloin läänin hallintokeskuksena, milloin armeijan varikkona tai vankilana.


Postikorttien suosio vähentynyt

Postikorttien suosio on viime vuosina vähentynyt. Kun suomalaiset lähettivät vielä 1995-1998 noin 85 miljoonaa korttia, viime vuonna kortteja postitettiin enää 80 miljoonaa. Posti arvelee laskun johtuvan sähköisten viestintämuotojen, kuten teksti- ja sähköpostiviestien kasvaneesta suosiosta.

Pintansa pitävät silti edelleen joulukortit, joita on noin puolet kaikista lähetetyistä korteista. Postin mukaan myös erilaiset kutsu- ja kiitoskortit ovat yleistyneet.

Eniten kortteja lähettävät 26-40-vuotiaat naiset. Nuoret taas suosivat sähköistä yhteydenpitoa.

Gallup-Kanavan tekemään ja YTM Kari Elkelän kokoamaan tutkimukseen vastasi lähes 1 900 yli 12-vuotiasta suomalaista.

Koonnut: IA
25.8.2000


Ajassa -sivulle