Ajan suunnassa lyhyesti
Ensimmäinen avaruusturisti Mir-avaruusasemalle
Kalifornialainen miljonääri Dennis Tito on saanut venäläisiltä
lääkäreiltä luvan aloittaa valmennuksen ensimmäiseen
avaruusturistimatkaan avaruusasema Mirille, kertoi
uutistoimisto Itar-Tass torstaina.
Dennis Tito, 59, sai loistavia tuloksia niin psykologisista kuin
fyysisistäkin testeistä. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että hän
voi aloittaa harjoittelun Star City-kosmonauttivalmennuskeskuksessa Moskovan ulkopuolella,
kertoi Mircorp-yhtiön johtaja Jeffry Manber.
Tänä vuonna
perustettu yhtiö organisoi Mir-avaruusaseman hyödyntämistä
kaupallisiin tarkoituksiin.
Titon historiallinen lento Mirille toteutuu ensi vuoden puolessa
välissä. Tito on valmis maksamaan 20 miljoonaa dollaria (yli 130
miljoonaa markkaa) matkasta, joka kestää pisimmillään reilun
viikon.
Tito on jo maksanut useita miljoonia Mircorpin tilille ja
maksaa loput ennen laukaisuhetkeä Baikonurin
avaruusasemalta Kazakstanista, kertoi Manber.
Kalakanta palautuu liikakalastuksesta lajikohtaisesti
Briteillä saattaa olla jatkossa edessä siirtyminen syömään
silakka-perunoita perinteisen turska-ateriansa fish 'n' chipsien sijaan.
Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin turska- ja kampelakannat kalastettiin 15
vuotta sitten tuhon partaalle, eivätkä ne vieläkään osoita
palautumisvoimaa. Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että
kalakantojen kyky palautua liikakalastuksesta riippuu täysin lajista.
Kanadalainen tutkimusryhmä Nova Scotiasta selvitti 90 pohjoisen kalakannan
tilaa 15 vuotta sen jälkeen, kun 45-99 prosenttia niiden
lisääntymiskykyisestä biomassasta oli kalastettu pois.
Turska ja kampela
eivät juuri olleet vallanneet takaisin entisiä asemiaan. Silakan sukulaisia
sen sijaan riittää. Aikaisemmin on luotettu siihen, että kaikki kalat
lisääntyvät nopeasti harvennuksen jälkeen.
Suklaasta apu hampaiden
reikiintymiseen
Suklaa ei ehkä olekaan niin tuhoisaa hampaille kuin aikaisemmin
on kuviteltu. Japanilaisten tutkijoiden mukaan kaakaopavun
kuoriosa - jota tähän asti on pidetty lähinnä
suklaanvalmistuksessa syntyvänä ylijäämänä - sisältää aineosia
jotka estävät plakin eli bakteeripeitteen syntymistä hampaisiin.
Asiasta kertoi New Scientist -lehti torstaina.
Osakan yliopistossa tehdyissä eläinkokeissa rotille syötetty
kaakaopavun kuoriosa edisti merkittävästi jyrsijöiden
purukaluston kuntoa.
Mikäli aineen todetaan vaikuttavan kokeissa yhtä lupaavasti
ihmisiin, sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää vaikkapa
hammastahnoissa tai suuvesissä. Sitä voitaisiin lisätä myös
suklaaseen, josta näin tulisi entistä hammasystävällisempää.
Hammaslääkärien mukaan suklaasyöppöjen on kuitenkin turha
panna toivoaan uusiin tutkimustuloksiin, sillä suklaa sisältää
hyödyllisen aineosan lisäksi paljon sokeria, joka taas edistää
reikien syntymistä.
Hammaslääkärien mukaan ainut varma keino estää hampaiden
reikiintyminen on hyvä suuhygienia eli talttojen säännöllinen
jynssääminen hammasharjalla ja muilla apuvälineillä.
Suomalaistutkijat
saavuttivat
merkkipaalun kemiassa
Suomalaiset kemian tutkijat ovat onnistuneet
aikaansaamaan pysyvän argon-jalokaasun
yhdisteen. Saavutusta luonnehditaan
merkkipaaluksi kemian historiassa.
Suomalainen tohtori Markku Räsänen ja hänen
kollegansa Helsingin yliopistosta ovat onnistuneet
muodostamaan argonia sisältävän pysyvän
kemiallisen yhdisteen, kertoo arvovaltainen
brittiläinen tiedelehti Naturen tuoreessa
numerossaan.
- Tämä on tärkeä merkkipaalu kemian historiassa,
arvioi saksalaisen Marburgin yliopiston professori
Gernot Frenking selostaessaan
suomalaistutkimusta lehdessä.
Jalokaasuja ovat argonin lisäksi helium, neon,
krypton, ksenon ja radon. Jalokaasujen kyky
muodostaa kemiallisia yhdisteitä on erittäin
rajallinen niiden atomien ulkokuoren täydestä
elektronirakenteesta johtuen.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin
onnistuneet luomaan
argon-fluorihydridi-yhdisteen.
Aiemmin on pystytty luomaan ksenonia, kryptonia
ja radonia sisältäviä yhdisteitä. Neonia ja
heliumia sisältäviä yhdisteitä ei sen sijaan ole
pystytty aikaansaamaan.
Elefanttien DNA-tiedot tietokoneelle
Tutkijat toivovat voivansa säilyttää afrikkalaisen
elefanttikannan tallentamalla eläimien DNA-tiedot
tietokoneen tietokantaan.
Washingtonin yliopiston tiedemiehet ja Fred
Hutchinsonin syöpätutkimuskeskus kehittävät
systeemiä, jossa DNA-sormenjälkien avulla
voidaan jäljittää norsunluu, joka on laittomasti
salametsästetty Afrikassa.
Tiedemiehet toivovat,
että järjestelmän avulla saadaan selville, mistä
norsunluu on peräisin. Tietokantojen avulla
hankitaan myös lisätietoja elefanttilaumojen
liikkeistä.
Afrikan elefanttikanta on huvennut
norsunluunmetsästyksen vuoksi.
Elefanttipopulaatio putosi 1,3 miljoonasta 600
000:een vuosien 1979 ja 1986 välillä.
Kansainvälinen norsunluukauppa kiellettiin vuonna
1989. Siitä huolimatta norsujen salametsästys on
jatkunut.
DNA-projektin johtajana toimiva tohtori Sam
Wasser on tehnyt töitä elefanttien säilyttämiseksi
27 vuoden ajan. Hän on tutkinut norsujen
käyttäytymistä Tansaniassa.
Hämeen linna -kirja kertoo elämästä linnassa
Juuri valmistuneessa Hämeen linna -teoksessa
pyritään tavoittamaan jotakin linnan
merkityksestä ja siellä eletystä elämästä.
Kirjan
julkaisija Pirjo Poutanen sanoo, että yhteistyön
tuloksena syntynyt kirja ei ole kovin raskasta
luettavaa, vaan kertoo kiinnostavalla tavalla
linnassa tapahtuneista asioista.
Teos koostuu nimekkäiden historiantutkijoiden
kuten Knut Draken, Unto Salon ja Elias Härön
artikkeleista, joissa esitellään linnan vaiheita eri
näkökulmista.
Lukija saa tutustua muun muassa
keskiaikaisen fatabuuriemännän Lucian työhön ja
nuoren August Ehrensvärdin mielipiteeseen
1700-luvun Hämeenlinnasta.
- Halusimme kertoa linnasta elämän keskuksena,
sillä 1200- ja 1300 -lukujen taitteessa
rakennetussa rakennuksessa asuttiin aina
1700-luvulle saakka. 1400- ja 1500-luvuilla täällä
elettiin eräänlaista hovielämääkin, kertoo tutkija
Anna-Maria Vilkuna.
Teos jakautuu kolmeen osaan: Vanajan maa,
Vallan maisema ja Kansallinen ikoni. Sen 22
artikkelia ovat peräisin 19:ta kirjoittajan kynästä.
Pirjo Poutanen sanoo kirjan runsaan kuvituksen
tukevan muistumia keskiaikaiselta linnasta ja
tuovan lukijan eteen myös uusia pieniä
yksityiskohtia.
Kirjan valmistumista ovat tukeneet muun muassa
Museovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki.
Hämeen linna on Turun linnan ohella Suomen
parhaiten säilynyt keskiaikainen linna.
Vanajaveden rannalla sijaitseva linna symboloi
maamme historiaa: linnanherroina ovat olleet niin
venäläiset, ruotsalaiset kuin suomalaisetkin.
Linna on ollut milloin läänin hallintokeskuksena,
milloin armeijan varikkona tai vankilana.
Postikorttien suosio vähentynyt
Postikorttien suosio on viime vuosina vähentynyt. Kun
suomalaiset lähettivät vielä 1995-1998 noin 85 miljoonaa
korttia, viime vuonna kortteja postitettiin enää 80 miljoonaa.
Posti arvelee laskun johtuvan sähköisten viestintämuotojen,
kuten teksti- ja sähköpostiviestien kasvaneesta suosiosta.
Pintansa pitävät silti edelleen joulukortit, joita on noin puolet
kaikista lähetetyistä korteista. Postin mukaan myös erilaiset
kutsu- ja kiitoskortit ovat yleistyneet.
Eniten kortteja lähettävät 26-40-vuotiaat naiset. Nuoret taas
suosivat sähköistä yhteydenpitoa.
Gallup-Kanavan tekemään ja YTM Kari Elkelän kokoamaan
tutkimukseen vastasi lähes 1 900 yli 12-vuotiasta suomalaista.
Koonnut: IA
25.8.2000
Ajassa -sivulle
|