Lipponen vihjaisi rahoituksesta saamelaisten elinoloihin
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) lupailee rahoitusta saamelaisten elinolojen kohentamiseen. Arktisten alueiden parlamentaarikkojen konferenssiin Rovaniemellä valtiovallan tervehdyksen tuonut Lipponen vihjaisi metsähallituksen tuloja voitavan rahastoida tarkoitukseen.Lipponen korosti toisen instituution, Arktisen neuvoston ainutlaatuisuutta siinä, että se on ainoa foorumi, jossa alkuperäiskansat ovat edustettuina samassa pöydässä jäsenmaiden kansallisten hallitusten kanssa. Niinpä hän lupasikin valtiollisen tahon huolella kuuntelevan alkuperäiskansojen pysyvien edustajien ääntä.
Lupauksia kuunnellut Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio kommentoi ehdotuksia tuoreeltaan sanoen niiden kuulostavan lupaavammilta kuin aikaisemmin.
- Suomikin tuntuu lähtevän liikkeelle alkuperäiskansojen elinolojen kohentamisessa, mutta se johtuu paljolti siitä, että kansainvälinen yhteisö kulkee kirkkaasti meidän edellämme. Meillä vasta aletaan ymmärtää, mikä on alkuperäiskansa ja sen asema sekä oikeudet, Aikio sanoi.
Pohjoinen ulottuvuus korostui
Lipponen käsitteli puheessaan laajalti pohjoista ulottuvuutta todeten ilahtuneena sen muodostuneen osaksi EU:n ulkoista ja rajat ylittävää politiikkaa. Hän totesi olevan välttämätöntä jatkaa parlamenttien ja hallitusten välistä vuoropuhelua pohjoisesta ulottuvuudesta ja arktista aluetta koskevista kysymyksistä.
Hän muistutti EU:n vahvistaman pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman kattavan laajasti yhteiskuntaelämän eri sektorit kuten energiahuollon, liikenteen, tietoyhteiskunnan, ydinturvallisuuden, tutkimuksen, kansanterveystyön sekä sosiaaliset kysymykset. Näistä keskeiseksi hän nosti energia- ja ympäristökysymykset.
- Toimintaohjelman avainkysymyksiä on kestävä energiahuolto, mukaan lukien sen heijastusvaikutukset paikalliseen ja erityisesti alkuperäisväestöön, Lipponen sanoi muistuttaen pohjoisen suurista kaasu- ja öljyesiintymistä.
EU:n on laskettu 20 vuoden kuluttua joutuvan tuomaan tarvitsemastaan maakaasusta kolmansista maista 70 prosenttia nykyisen 40 prosentin asemesta.
Lipposen arvion mukaan EU onkin jatkossa enenevässä määrin riippuvainen erityisesti Venäjän kaasuvaroista. Hän arveli öljyputken rakentamisen Barentsin merellä sijaitsevalta Stokmanovskojen kaasukentältä Suomen ja Baltian kautta Saksaan siintävän tulevaisuudessa.
Pohjoisnapaa ympäröiville maille yhteinen kuljetusstrategia
Arktisten alueiden kestävä kehitys riippuu hänen mielestään olennaisesti myös infrastruktuuri- ja liikenneratkaisuista. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa pyritään niveltämään Venäjän kuljetusjärjestelmät yleiseurooppalaisiin liikenneverkkoihin.
- Tällä hetkellä Pohjoisnapaa ympäröiviltä mailta puuttuu yhteinen strategia niin meri-, ilma- kuin maakuljetuksistakin. Arktisen Neuvoston olisi keskityttävä vieläpä siihen, kuinka infrastruktuurin ja kuljetusten investoinnit toteutetaan ekologisesti kestävästi ja samalla arktisten alueiden taloudellista pohjaa ja sosiaalista hyvinvointia vahvistaen, Lipponen luetteli haasteita.
Hän kaipasi puheessaan ratkaisuja myös Pietarin jätevesiongelmaan, Luoteis-Venäjän ydinvoimaloiden turvallisuusongelmiin sekä ydinjätteiden puhdistukseen.
Parlamentaarikot koolla neljännen kerran
Arktisen alueen parlamentaarikoiden konferenssin järjestäjän toimii pysyvä parlamentaarikkokomitea, jonka perustamisesta tehtiin päätös ensimmäisessä parlamentaarikkojen konferenssissa Reykjavikissa. Käytännön työn komitea aloitti syyskuussa 1994.
Rovaniemen konferenssi on järjestyksessään neljäs. Reykjavikin jälkeen parlamentaarikot ovat kokoontuneet Yellowknifessa Kanadassa ja Salehardissa Venäjällä.
Yksi arktisen alueen parlamentaarikkokomitean alkuperäisistä tavoitteista oli Arktisen neuvoston perustamisen tukeminen.
Arktisen neuvoston perustivat kahdeksan maata (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) vuoden 1996 syyskuussa. Komitea osallistuu tarkkailijana neuvoston kokouksiin ja kutsuttavana vieraana Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksiin.
Yksi arktisen alueen parlamentaarikkokomitean tehtävistä on laatia aloitteita arktisen yhteistyön kehittämiseksi. Rovaniemen konferenssissa esillä ovat Arktisen neuvoston toiminta, tietotaidon kehittäminen sekä kestävän kehityksen rahoittaminen.
Konferenssissa ovat edustettuina arktisen alueen valtioiden kansalliset parlamentit, Euroopan parlamentti, tarkkailijamaiden parlamentit sekä hallituksia ja parlamentaarisia järjestöjä. Rovaniemellä mukana ovat alkuperäiskansojen edustajista mm. saamelaiset ja inuiitit.
Parlamentaarikkokomitean johdossa on tällä hetkellä kanadalainen parlamentin jäsen Clifford Lincoln.
Suomelle Arktisen neuvoston puheenjohtajuus
Arktisen neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa puolestaan on Yhdysvallat. Tosin enää kuukauden, sillä ensi kuussa se luovuttaa Barrow´ssa Alaskassa puheenjohtajuuden kahdeksi seuraavaksi vuodeksi Suomelle.
Rovaniemen konferenssissa käsiteltiin myös pääministeri Lipposenkin kehumaa yhdysvaltalaisen professori Oran Youngin laatimaa raporttia ja ehdotuksia Arktisen neuvoston toiminnasta.
Yongia lainaten Lipponen mainitsi, ettei arktinen yhteistyö tuota tuloksia, jos sitä tekevät vain kohdealueen ulkopuoliset tahot.
- Alueiden on oltava vahvasti työssä mukana.
Lipponen kertoi Rovaniemelle kokoontuneelle konferenssille myös kutsuneensa Lapin yliopiston rehtori Esko Riepulan (sd.) kokoamaan kansallisen foorumin keskustelemaan pohjoista ulottuvuutta koskevista kysymyksistä vielä tämän vuoden lopulla.
ILPO KIURU
28.8.2000
