Sinikka Mönkäre: Biotekniikan kaupallista hyötyä lisättävä
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) painotti biotekniikan innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä Turun tulevaisuusfoorumissa keskiviikkona. Yhä useampi sijoittaja tähyää nyt IT-tuotannon ohella "suurten mahdollisuuksien alalle" eli biotekniikkaan.
Elektroniikkateollisuuden
esimerkki on kannustanut niin julkisia kuin yksityisiäkin pääomasijoittajia
ja rahoittajia panostamaan biotieteisiin ja -teollisuuteen. Vuosittainen
panos on lähes miljardi markkaa.
Kehitysvauhti biotekniikan alalla onkin jatkuvasti kiihtynyt. Suomi on jo vuosia ollut edelläkävijämaita bioteknisissä sovelluksissa ja tutkimuksessa. Erityisesti Turun seudulla biotekniikka on nopeasti kasvava menestysala.
- Turku on yksi maamme tärkeimmistä biotekniikan osaamiskeskittymistä,
Sinikka Mönkäre totesi turkulaisyleisölle.
Hän muistutti, että biotekniikan perusteet ovat haettavissa jo kaukaa
historiasta.
- Vaikka biotekniikka on noussut esille vasta pari vuosikymmentä sitten, sen
juuret juontavat vuosituhanten taakse.
- Biotekniikka -käsitettä alettiin käyttää vasta muutama vuosikymmen sitten
aluksi tarkoittamaan teollista mikrobiologiaa, mutta myös lääketieteellistä
elektroniikkaa. Tänään käsite on vakiintunut biologiselle puolelle.
- Yhden nykyisen määritelmän mukaan biotekniikka on solujen tai niiden osien
käyttöä tuotteiden tai palveluiden tuottamisessa.
- Moderni biotekniikka puolestaan tarkoittaa geenitekniikkaa ja sen
soveltamista. Usein onkin aiheellista tarkentaa, mistä biotekniikasta
kulloinkin on kyse, Mönkäre huomautti.
Suomella erityisosaamista
Mönkäreen mukaan biotekninen kehitystyö on ollut pitkäjänteistä, mutta
varsinainen huippu on vielä saavuttamatta.
- Kaikki teollistuneet maat Suomi mukaan luettuna ovat jo pitkään
panostaneet biotekniseen tutkimukseen. Biotekniikan teollista läpimurtoa on
odotettu jo pari vuosikymmentä ja odotetaan yhä, Mönkäre sanoi.
Suomen vahvuuksia biotekniikassa ovat Mönkäreen mukaan tietyt erityisalat.
- Vahvuutemme liittyvät esimerkiksi elintarvike-, puunjalostus- ja
tekstiiliteollisuudessa käytettäviin teollisuusentsyymeihin ja niiden
monipuolisiin sovelluksiin unohtamatta lääketieteellisen biotekniikan
osaamista.
- Diagnostiikkajärjestelmien kehittämisessä yhdistyy elektroniikan,
tietotekniikan ja modernin biotekniikan osaaminen. Myös rokotteiden
kehittämisessä suomalaisilla on vahva erityisosaaminen.
- Valitettavasti läheskään kaikkea osaamista ei voida hyödyntää Suomessa
kapean teollisuuspohjan vuoksi, Mönkäre totesi.
Yhteistyö yliopistojen kanssa tärkeää
Biotekniikassa koulutus ja tutkimus sekä tuotteiden kaupallinen
hyödynnettävyys kulkevat käsi kädessä. Innovaatioiden ja valmiiden
tuotteiden patentoinnissa, myynnissä ja markkinoinnissa olisi Mönkäreen
mukaan vielä paljon kehitettävää.
Hän on hieman huolissaan alan kansainvälistymisen vaikutuksista Suomen asemaan.
- Suomen biotekninen teollisuus on käynyt läpi merkittävän rakennemuutoksen.
Vielä 90-luvun alussa Suomen bioteknisen teollisuuden veturit olivat isoja
yrityksiä, joiden biotekninen toiminta kohdistui teollisten entsyymien
tuottoon ja sovelluksiin.
- Lääketeollisuus kävi läpi voimakkaan fuusiokauden. Tänään
teollisuusentsyymiliiketoiminta on myyty kansainvälisille yrityksille,
joiden tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuotanto on kuitenkin toistaiseksi
pysynyt Suomessa, kiitos suomalaisen osaamistason.
- Toiminnan siirtämisestä ulkomaille on jo uhkaavia merkkejä. Lääketeollisuus on kansainvälisestikin erittäin keskittynyttä. Samalla on kuitenkin muodostunut tarve pienimuotoiselle yrittäjyydelle, Mönkäre sanoi.
Hän painotti yritysten ja yliopistojen yhteistyön merkitystä.
- Yrityksillä oli merkittäviä yhteishankkeita yliopistojen kanssa.
Lamavuosina perustutkimusta lähellä olevista hankkeista luovuttiin ja
keskityttiin lähempänä markkinoita olevien sovellusten kehittämiseen.
- Yhteistyö yliopistojen kanssa väheni ja yliopistoryhmät jäivät osin tyhjän
päälle. Olihan merkittävä osa rahoituksesta tullut juuri isoilta
yrityksiltä.
- Hallituskauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota tutkimustulosten
kaupalliseen hyödyntämiseen, Mönkäre lupasi.
Käytännössä tämä tarkoittaa hänen mukaansa neuvontaa, ideoiden
analysointia yhteistyössä keksijöiden ja kehittäjien kanssa sekä sopivien
yhteistyökumppaneiden kuten pääomarahoittajien ja business-osaajien hakua.
Oikeaa tietoa tarvitaan
Mönkäreen mukaan sekä kaupalliset, että lainsäädännölliset ongelmat ovat
usein ratkaistavissa.
- Riskipääomarahoitusta on tarjolla, kunhan vain sopivia kohteita löytyy. Meillä on runsaasti uusia, pääosin pieniä, yliopistotutkimukseen
nojautuvia bioyrityksiä. Yritysten määrä kasvaa koko ajan.
- Yhtenä tutkimustulosten kaupallistamisen esteenä on ollut tietämättömyys
tekijänoikeuksista. Monta hyvää ideaa on menetetty julkaisemalla
tutkimustulokset ennen tekijänoikeuksien suojausta. Kysymys on vain oikeasta
ajoituksesta, Mönkäre huomautti.
Hän toivoi enemmän keskustelua liittyen lainopillisiin kysymyksiin ja
kaupallistamisongelmiin.
- Suomessa geenitekniikkaan liittyvä valvonta tapahtuu
geenitekniikkalainsäädännön puitteissa.
- Geenitekniikalla muunneltujen tuotteiden kaupallistamisongelmat liittyvät
tänään ensisijaisesti elintarvikkeisiin ja varsinkin siirtogeenisiin
kasveihin.
- On esitetty erilaisia uhkakuvia geenitekniikan aiheuttamista riskeistä.
Osa perustuu kuitenkin tietämättömyyteen ja tahallisiin tai tahattomiin
väärinkäsityksiin, Mönkäre sanoi.
- Ongelmiin liittyvä keskustelu tulisi sisällyttää osaksi normaalia
tutkimustyötä. Keskustelua tulisi käydä ei ainoastaan tutkijaryhmän sisällä,
vaan myös jonkin toisen alan tutkijoiden tai edustajien kanssa.
Yrittäjyyttä edistettävä
Mönkäreen mukaan bioteknisen alan koulutus on pääosin kunnossa, mutta uusiin
yritysideoihin tarvittaisiin lisää rohkeutta ja yhteistyötä myös Turun
seudulla.
- Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa toimii ja on osoittautunut
hedelmälliseksi.
- Vaikka yhteistyötä muiden biokeskittymien kanssa löytyykin, sen
tiivistäminen voisi antaa lisäpotkua myös uusille yritysideoille.
- Kaiken osaamisen ei tarvitse olla samassa paikassa. Pienenä maana meidän
ei tulekaan pyrkiä hallitsemaan kaikkia alueita, Mönkäre totesi.
- Jatkossa on aiheellista kiinnittää entistä enemmän huomiota
tutkimustulosten hyödyntämiseen joko kaupallisina tuotteina tai
yhteiskunnallisina palveluina, Mönkäre tiivisti.
1980-luvun loppupuolella Suomeen suunniteltiin perustettavaksi useita
biokeskuksia. Ajatuksena oli, että keskuksiin saataisiin saman katon alle
sekä alan akateemisia tutkimusryhmiä että alan teollisuutta.
Turun biotekniikkakeskittymä, BioCity, oli ensimmäisiä konkreettisesti
toteutuneita suunnitelmia. Se on aktiivinen biotekniikan tutkimus- ja
kehitystyön keskus, josta löytyy molempien turkulaisten yliopistojen
tutkimusryhmiä, alan yrityksiä sekä tukipalveluita tarjoavia yrityksiä.
MIKKO LAITINEN
25.8.2000
Talous -sivulle
|