Sinikka Mönkäre: Biotekniikan kaupallista hyötyä lisättävä

Elektroniikkateollisuuden esimerkki on kannustanut niin julkisia kuin yksityisiäkin pääomasijoittajia ja rahoittajia panostamaan biotieteisiin ja -teollisuuteen. Vuosittainen panos on lähes miljardi markkaa.

Kehitysvauhti biotekniikan alalla onkin jatkuvasti kiihtynyt. Suomi on jo vuosia ollut edelläkävijämaita bioteknisissä sovelluksissa ja tutkimuksessa. Erityisesti Turun seudulla biotekniikka on nopeasti kasvava menestysala.

- Turku on yksi maamme tärkeimmistä biotekniikan osaamiskeskittymistä, Sinikka Mönkäre totesi turkulaisyleisölle.

Hän muistutti, että biotekniikan perusteet ovat haettavissa jo kaukaa historiasta.
- Vaikka biotekniikka on noussut esille vasta pari vuosikymmentä sitten, sen juuret juontavat vuosituhanten taakse.

- Biotekniikka -käsitettä alettiin käyttää vasta muutama vuosikymmen sitten aluksi tarkoittamaan teollista mikrobiologiaa, mutta myös lääketieteellistä elektroniikkaa. Tänään käsite on vakiintunut biologiselle puolelle.

- Yhden nykyisen määritelmän mukaan biotekniikka on solujen tai niiden osien käyttöä tuotteiden tai palveluiden tuottamisessa.

- Moderni biotekniikka puolestaan tarkoittaa geenitekniikkaa ja sen soveltamista. Usein onkin aiheellista tarkentaa, mistä biotekniikasta kulloinkin on kyse, Mönkäre huomautti.

Suomella erityisosaamista

Mönkäreen mukaan biotekninen kehitystyö on ollut pitkäjänteistä, mutta varsinainen huippu on vielä saavuttamatta.

- Kaikki teollistuneet maat Suomi mukaan luettuna ovat jo pitkään panostaneet biotekniseen tutkimukseen. Biotekniikan teollista läpimurtoa on odotettu jo pari vuosikymmentä ja odotetaan yhä, Mönkäre sanoi.

Suomen vahvuuksia biotekniikassa ovat Mönkäreen mukaan tietyt erityisalat.

- Vahvuutemme liittyvät esimerkiksi elintarvike-, puunjalostus- ja tekstiiliteollisuudessa käytettäviin teollisuusentsyymeihin ja niiden monipuolisiin sovelluksiin unohtamatta lääketieteellisen biotekniikan osaamista.

- Diagnostiikkajärjestelmien kehittämisessä yhdistyy elektroniikan, tietotekniikan ja modernin biotekniikan osaaminen. Myös rokotteiden kehittämisessä suomalaisilla on vahva erityisosaaminen.

- Valitettavasti läheskään kaikkea osaamista ei voida hyödyntää Suomessa kapean teollisuuspohjan vuoksi, Mönkäre totesi.

Yhteistyö yliopistojen kanssa tärkeää

Biotekniikassa koulutus ja tutkimus sekä tuotteiden kaupallinen hyödynnettävyys kulkevat käsi kädessä. Innovaatioiden ja valmiiden tuotteiden patentoinnissa, myynnissä ja markkinoinnissa olisi Mönkäreen mukaan vielä paljon kehitettävää.

Hän on hieman huolissaan alan kansainvälistymisen vaikutuksista Suomen asemaan.

- Suomen biotekninen teollisuus on käynyt läpi merkittävän rakennemuutoksen. Vielä 90-luvun alussa Suomen bioteknisen teollisuuden veturit olivat isoja yrityksiä, joiden biotekninen toiminta kohdistui teollisten entsyymien tuottoon ja sovelluksiin.

- Lääketeollisuus kävi läpi voimakkaan fuusiokauden. Tänään teollisuusentsyymiliiketoiminta on myyty kansainvälisille yrityksille, joiden tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuotanto on kuitenkin toistaiseksi pysynyt Suomessa, kiitos suomalaisen osaamistason.

- Toiminnan siirtämisestä ulkomaille on jo uhkaavia merkkejä. Lääketeollisuus on kansainvälisestikin erittäin keskittynyttä. Samalla on kuitenkin muodostunut tarve pienimuotoiselle yrittäjyydelle, Mönkäre sanoi.

Hän painotti yritysten ja yliopistojen yhteistyön merkitystä.
- Yrityksillä oli merkittäviä yhteishankkeita yliopistojen kanssa. Lamavuosina perustutkimusta lähellä olevista hankkeista luovuttiin ja keskityttiin lähempänä markkinoita olevien sovellusten kehittämiseen.

- Yhteistyö yliopistojen kanssa väheni ja yliopistoryhmät jäivät osin tyhjän päälle. Olihan merkittävä osa rahoituksesta tullut juuri isoilta yrityksiltä.

- Hallituskauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen, Mönkäre lupasi.

Käytännössä tämä tarkoittaa hänen mukaansa neuvontaa, ideoiden analysointia yhteistyössä keksijöiden ja kehittäjien kanssa sekä sopivien yhteistyökumppaneiden kuten pääomarahoittajien ja business-osaajien hakua.

Oikeaa tietoa tarvitaan

Mönkäreen mukaan sekä kaupalliset, että lainsäädännölliset ongelmat ovat usein ratkaistavissa.

- Riskipääomarahoitusta on tarjolla, kunhan vain sopivia kohteita löytyy. Meillä on runsaasti uusia, pääosin pieniä, yliopistotutkimukseen nojautuvia bioyrityksiä. Yritysten määrä kasvaa koko ajan.

- Yhtenä tutkimustulosten kaupallistamisen esteenä on ollut tietämättömyys tekijänoikeuksista. Monta hyvää ideaa on menetetty julkaisemalla tutkimustulokset ennen tekijänoikeuksien suojausta. Kysymys on vain oikeasta ajoituksesta, Mönkäre huomautti.

Hän toivoi enemmän keskustelua liittyen lainopillisiin kysymyksiin ja kaupallistamisongelmiin.
- Suomessa geenitekniikkaan liittyvä valvonta tapahtuu geenitekniikkalainsäädännön puitteissa.

- Geenitekniikalla muunneltujen tuotteiden kaupallistamisongelmat liittyvät tänään ensisijaisesti elintarvikkeisiin ja varsinkin siirtogeenisiin kasveihin.

- On esitetty erilaisia uhkakuvia geenitekniikan aiheuttamista riskeistä. Osa perustuu kuitenkin tietämättömyyteen ja tahallisiin tai tahattomiin väärinkäsityksiin, Mönkäre sanoi.

- Ongelmiin liittyvä keskustelu tulisi sisällyttää osaksi normaalia tutkimustyötä. Keskustelua tulisi käydä ei ainoastaan tutkijaryhmän sisällä, vaan myös jonkin toisen alan tutkijoiden tai edustajien kanssa.

Yrittäjyyttä edistettävä

Mönkäreen mukaan bioteknisen alan koulutus on pääosin kunnossa, mutta uusiin yritysideoihin tarvittaisiin lisää rohkeutta ja yhteistyötä myös Turun seudulla.

- Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa toimii ja on osoittautunut hedelmälliseksi.

- Vaikka yhteistyötä muiden biokeskittymien kanssa löytyykin, sen tiivistäminen voisi antaa lisäpotkua myös uusille yritysideoille.

- Kaiken osaamisen ei tarvitse olla samassa paikassa. Pienenä maana meidän ei tulekaan pyrkiä hallitsemaan kaikkia alueita, Mönkäre totesi.

- Jatkossa on aiheellista kiinnittää entistä enemmän huomiota tutkimustulosten hyödyntämiseen joko kaupallisina tuotteina tai yhteiskunnallisina palveluina, Mönkäre tiivisti.

1980-luvun loppupuolella Suomeen suunniteltiin perustettavaksi useita biokeskuksia. Ajatuksena oli, että keskuksiin saataisiin saman katon alle sekä alan akateemisia tutkimusryhmiä että alan teollisuutta.

Turun biotekniikkakeskittymä, BioCity, oli ensimmäisiä konkreettisesti toteutuneita suunnitelmia. Se on aktiivinen biotekniikan tutkimus- ja kehitystyön keskus, josta löytyy molempien turkulaisten yliopistojen tutkimusryhmiä, alan yrityksiä sekä tukipalveluita tarjoavia yrityksiä.

MIKKO LAITINEN
25.8.2000

Talous -sivulle