Kolmannes ex-miehistä jatkaa kumppaninsa pahoinpitelyä
Ero ei aina lopeta perheväkivaltaa
Naiseen kohdistuva väkivalta ei läheskään aina pääty suhteen loputtua. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa reilu kolmannes parisuhteessa väkivaltaisesti käyttäytyneistä miehistä jatkaa eron jälkeen ex-kumppaninsa pahoinpitelyä.Se ei loppunutkaan eroon -tutkimuksesta käy ilmi, että joissakin tapauksissa väkivalta alkoi vasta eroprosessin yhteydessä.
Uhrien kertomuksista kävi niin ikään selville, että pahoinpitelyt saattavat jatkua jopa kymmenen vuoden päähän erosta.
- Usein ihmetellään sitä, miksi nainen antaa hakkaamisen jatkua. Ei ymmärretä sitä, että parisuhteen ehkä vuosia kestänyt väkivalta on uhrilleen vakava trauma, traumaterapiakeskuksen psykologi Anne Suokas-Cunliffe sanoo.
Suokas-Cunliffe huomauttaa, että väkivaltaa kokenut ei pysty toimimaan järkevästi ja aktiivisesti, vaan ulospääsemiseksi tarvitaan ulkopuolista apua.
- Parisuhteen väkivalta täyttää kaikki trauman tunnusmerkit. Uhri on elänyt jatkuvan kuoleman tai vammautumisen vaarassa ja siitä ovat seuranneet voimakkaat pelon, avuttomuuden ja kauhun tunteet.
Trauma näkyy Suokas-Cunliffen mukaan masennuksena, suruna, häpeänä, raivona ja vihana.
Psykologi sanoo myös,
että pahojen muistojen sulkeminen pois tietoisuudesta ei ole
mitenkään harvinaista.
- Uhri lamaantuu täydellisesti, Suokas-Cunliffe painottaa.
Oikeudenkäynti voi peruuntua uhrin tahdosta
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja Tiina Kaarela on käräjäoikeuden lautamiehenä nähnyt lukuisia tapauksia, joissa perheväkivallan uhri peruu aiempia puheitaan.
- Poliisille kerrottu tarina ei yhtäkkiä enää pidäkään paikkaansa, kun asiaa puidaan oikeusistuimessa. Joskus koko oikeudenkäynti kaatuu siihen, että uhri on "omasta vakaasta tahdostaan" perunut kertomuksensa jo ennen käsittelyä, Kaarela huomauttaa.
Kaarela ja Suokas-Cunliffe peräävätkin viranomaisilta tiukempia otteita perheväkivallan käsittelyssä.
- Kaikki se tieto, mitä uhrin koettelemuksista ja trauman oireista on olemassa, pitäisi ottaa huomioon, kun perheväkivallasta ryhdytään istumaan oikeutta. Ensisijaista on ymmärtää se, että uhri ei pysty kaoottisessa mielentilassa johdonmukaiseen kertomukseen, he sanovat.
Lähestymiskielto määrätään usein ex-miehille
Viime vuoden alusta voimaan tullut lähestymiskieltolaki on asiantuntijoiden mukaan osoittanut tarpeellisuutensa heti kättelyssä.
- Miesten vaimojaan tai tyttöystäviään kohtaan harjoittama väkivalta on viime vuoden alusta poikinut mittavan määrän lähestymiskieltoja.
- Vuonna 1999 myönnettiin kaikkiaan 1 066 lähestymiskieltoa, ja tänä vuonna heinäkuuhun mennessä niitä oli langetettu jo 1 015, Stakesin projektipäällikkö Leena Ruusuvuori toteaa.
Vaikka tilasto ei kerrokaan esimerkiksi sitä kuinka monelta hakijalta kielto oli evätty, luvut puhuvat puolestaan: suurin osa lähestymiskieltoon määrätyistä henkilöistä oli hakijoiden entisiä avo- tai aviomiehiä.
Lasten eroryhmät käyntiin syksyllä
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ryhtyy syksyllä järjestämään vanhempiensa eron kokeneille lapsille omia eroryhmiä. Liiton puheenjohtaja Tiina Kaarela sanoo, että ryhmille on jatkuva tarve.
- Erolapset eivät yleensä puhu vanhempiensa erosta kenenkään kanssa, ei toisten lapsien eikä ulkopuolisten aikuisten. Lapset syyllistävät erosta usein itseään, Kaarela sanoo.
Eroryhmien ehkä isoin merkitys on Kaarelan mukaan siinä, että lapsi huomaa olevansa yksi muista.
- Ryhmässä lapselle voi olla helpottavaa, kun kukaan ei kysele että missäs sun isäs on tai miks sun äidillä on uus poikaystävä, Kaarela kiteyttää.
Ryhmät soveltuvat noin 8-12-vuotiaille ja niitä ryhdytään ensi alkuun vetämään Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
Kaarela
painottaa, että ryhmiin ei ole tarkoitus ottaa perheväkivaltaa
kokeneita lapsia.
- He ovat erityisen traumaterapian tarpeessa.
STT-IA
25.8.2000
