Suharto kaatui talousvaikeuksiin
Korruptiosta syytetty Indonesian entinen presidentti Suharto hallitsi maataan rautaisella otteella 32 vuoden ajan johtaen yhden maailman runsasväkisimmistä valtioista vakauteen ja taloudelliseen kasvuun. Kohtalon ivalta voi tuntua, että hänet kaatoi lopulta juuri talous.Entisen kenraalin johdolla Indonesia nousi 1960-luvun puolivälin köyhästä kehitysmaasta aasialaiseksi taloustiikeriksi. Talouden vuotuiset kasvuluvut olivat vähintään 6 prosentin luokkaa 1970-luvulta aina vuonna 1997 alkaneeseen talouskriisiin saakka.
Talouskriisi toi myös esiin Indonesian talousihmeen heikkoudet: lahjonnan, tehottomuuden, sukulaisten suosimisen, ylivelkaantumisen ja tehottoman pankkijärjestelmän.
Talouskriisi johti laajaan poliittiseen tyytymättömyyteen. Tuhannet demokratiaa kannattaneet mielenosoittajat vaativat Suharton eroa laajoissa katumielenosoituksissa ympäri maata. Tyytymättömyys kasvoi mellakoiksi, joissa toista tuhatta ihmistä sai surmansa.
Asevoimat ja hallitus vetivät lopulta tukensa Suhartolta ja hän luopui vallasta toukokuussa 1998.
Suharto syntyi monilapsiseen virkamiesperheeseen vuonna 1921. Hänen valtaannousunsa alkoi vuonna 1965, kun hän kenraalimajurina johti kommunistien vallankaappaushankkeeksi nimetyn kapinan kukistamista. Seuranneissa puhdistuksissa arvioidaan kuolleen ainakin puoli miljoonaa ihmistä.
Valta siirtyi Suharton käsiin vuonna 1966, mutta muodollisesti hänet valittiin Indonesian toiseksi presidentiksi vuonna 1968.
Suharton valtaa pönkitti katkeraan loppuun asti asevoimat, jonka asema Indonesiassa on edelleen vaikutusvaltainen.
Oikeuteen ensi viikolla
Suharton vastainen oikeudenkäynti alkaa 31. elokuuta, oikeudenkäynnin päätuomari Lalu Mariyun ilmoitti keskiviikkona. Suhartoa syytetään korruptiosta.
Tuomari on määrännyt Suharton olemaan henkilökohtaisesti paikalla oikeudenkäynnissä. Suharton asianajajat ovat aiemmin sanoneet, ettei 79-vuotiaan presidentin terveydentila ole riittävän hyvä oikeudenkäyntiin. Heidän mukaansa Suharto voi kieltäytyä saapumasta oikeuteen, jos hän on riittävän sairas.
Suharto joutuu vielä ennen oikeudenkäyntiä terveystarkastukseen, jossa päätetään onko hän tarpeeksi terve osallistumaan.
Suharto sai aivohalvauksen viime vuonna, ja hänen muistinsa on asianajajien mukaan heikentynyt huomattavasti, eikä hän kykene enää vastaamaan kysymyksiin johdonmukaisesti.
Suhartoa syytetään yli 3,6 miljardin markan kavaltamisesta 32-vuotisen valtakautensa aikana. Syyttäjien mukaan Suharto voidaan tuomita 20 vuodeksi vankeuteen ja lähes 20 miljoonan markan sakkoihin, jos hänet todetaan syylliseksi. Toisten arvioiden mukaan Suhartoa voi odottaa jopa elinkautinen rangaistus.
Todistajia oikeuteen ollaan syyttäjien mukaan kutsumassa ainakin 130.
Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid on sanonut armahtavansa Suharton, jos tämä tuomitaan.
Suhartoa ja hänen perhettään on julkisuudessa syytetty lähes 300 miljardin markan omaisuuden keräämisestä kavallusten avulla. Kaikki kiistävät syytökset.
Suharto joutui eroamaan virastaan laajojen demokratiaa vaatineiden mielenosoitusten seurauksena 1998. Suharton korruptiota tutkittiin jo hänen seuraajansa B.J. Habibien kaudella, mutta tuolloin syytteistä luovuttiin riittämättömän todistusaineiston vuoksi. Tutkinta aloitettiin uudestaan viime vuonna.
Indonesiaan uusi hallitus
Presidentti Abdurrahman Wahid taipui keskiviikkona parlamentin painostukseen ja vaihtoi useita hallituksensa avainministereitä.
Uudeksi poliittisista asioista ja turvallisuudesta vastaavaksi ministeriksi Wahid nimitti kunnianhimoiseksi luonnehditun entisen kenraalin Susilo Bambang Yudhoyonon, edellisen hallituksen energiaministerin.
Talouspolitiikan johtoon nousi Bostonista oppinsa hakenut Rizal Ramli, ja valtiovarainministeriksi Wahid nosti pankkiiri Prijadi Praptosuhardjon. Prijadi pyrki äskettäin valtion omistaman pankin johtoon, mutta ei läpäissyt soveltuvuustestiä.
Wahid joutui kaksi viikkoa sitten ankaran arvostelun kohteeksi maan korkeimman lainsäädäntöelimen, kansan neuvoa-antavan kokouksen, istunnossa. Ryöpytyksen taustalla olivat vuosia jatkunut talouskriisi sekä Molukkien ja Acehin maakunnan veriset levottomuudet.
Megawati pysytteli poissa
Varapresidentti Megawati Sukarnoputri ei osallistunut lehdistötilaisuuteen, jossa Wahid kertoi nimityksistä.
- Hänellä oli kiire kotiin ja suihkuun, Wahid laski leikkiä Megawatin poissaolosta.
Presidentinpalatsia lähellä olevista lähteistä kerrottiin kuitenkin, että varapresidentti oli vastustanut useita nimityksiä. Lähteiden mukaan Megawati vastustaa erityisesti Prijadin ja Rizal Ramlin nimityksiä.
Varapresidentin mielestä Rizal Ramli on tullut aiemmin tunnetuksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vastustajana, minkä lisäksi hän on poliitikkona kokematon.
Wahid jätti aiemmin tässä kuussa päivänpolitiikan hoidon suurta kansansuosiota nauttivalle Megawatille, mutta teki samalla selväksi, että hän pysyy maan ylimpänä johtajana.
STT-IKK
25.8.2000
