Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lippuseremonia uhkaa laukaista uuden murhenäytelmän Indonesiassa



Indonesian itäisimmästä maakunnasta Irian Jayasta on ihmisoikeusaktivistien mukaan vaarassa kehittyä maan seuraava Itä-Timor tai Molukit.


Irian Jayan asukkaat ovat pitkään vaatineet itsenäisyyttä ja separatistit käyneet rajoitettua sissisotaa hallitusta vastaan suurinta osaa maakunnasta peittävissä sademetsissä.

Sissejä on vain kourallinen ja heidän varusteensa ovat kehnot, mutta silti he onnistuvat jatkuvasti ärsyttämään Indonesian asevoimia.

Itä-Timor irrottautui Indonesiasta vuosi sitten, ja sen jälkeen ovat itsenäisyysvaatimukset saaneet uutta pontta myös Irian Jayassa.

Paikallisten johtajien mukaan jännitys koko maakunnassa on kohonnut huomattavasti, ja yhteenottoja Indonesian armeijan kanssa on lähes päivittäin.

Jännitys saattaa nyt laueta pahoihin väkivaltaisuuksiin. Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid on tähän saakka sallinut Irian Jayan oman lipun nostamisen salkoon päivittäin. Nyt turvallisuusjoukoille on kuitenkin annettu käsky liputuksen lopettamisesta.

Lipunnostosta ja -laskusta on tullut irianjayalaisille tärkeä symboli, ja pääkaupungissa Jayapurassa seremoniaa kokoontuu seuramaan satoja ihmisiä aamuin illoin.

Sotilaat ovat jo yrittäneet estää lippuseremonian joissain pienemmissä kaupungeissa, mutta seurauksena on ollut verisiä yhteenottoja.


Indonesian petos

Wahid on tehnyt selväksi, ettei Indonesia myönnä Irian Jayalle itsenäisyyttä missään olosuhteissa. Indonesian johto pelkää koko maan hajoavan, jos jälleen yksi maakunta irtaantuu jättimäisestä ja etnisesti hajanaisesta Indonesiasta.

Silti oletetaan, että Wahidilla on tiettyjä sympatioita irianjayalaisten vaateita kohtaan. Irian Jayalla ei ole paljoakaan yhteistä muun Indonesian kanssa, ja myös maakunnan historia eroaa Indonesian historiasta.

Irian Jayasta tuli osa Indonesiaa vasta vuonna 1963 sen jälkeen kun Indonesia ja entinen siirtomaavalta Hollanti olivat käyneet lyhyen sodan alueen omistuksesta. Indonesialaiset lupasivat tuolloin järjestää kansanäänestyksen maakunnan tulevasta asemasta vuonna 1969.

He eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan, vaan järjestivät tuhannen valitun miehen äänestyksen, jonka tulos oli ennalta selvä. Irianjayalaiset ovat siitä saakka vaatineet todellisen kansanäänestyksen pitämistä.

Irianjayalaisten katkeruutta on lisännyt se, että Indonesia on pyrkinyt kovin ottein kukistamaan kaiken vastarinnan alueella. Asukkaat kokevat lisäksi olevansa taloudellisesti syrjittyjä, vaikka maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja.

Irian Jaya on lähes Ruotsin kokoinen, mutta siellä asuu vain kaksi miljoonaa ihmistä. Kun suurin osa indonesialaisista kuuluu malaijirotuun, ovat irianjayalaiset puolestaan melanesialaisia, jotka poikkeavat muista indonesialaisista sekä ulkonäöltään, kieleltään että kulttuurisesti.


Eristettyjä ja laiminlyötyjä

Indonesian ihmisoikeusjärjestöt varoittavat, että Indonesian johto on niin erillään Irian Jayan todellisuudesta, ettei se ymmärrä kuinka tulenarka tilanne on.

Wahid on määrännyt varapresidentti Megawati Sukarnoputrin hoitamaan neuvotteluja maakunnan edustajien kanssa, mutta toistaiseksi Megawati on suhtautunut kiistaan passiivisesti.

Irian Jaya, joka muodostaa valtavan Uuden-Guinean saaren läntisen puoliskon, on myös maantieteellisesti varsin erillään muusta Indonesiasta.

Pääkaupungista Jayapurasta on matkaa Indonesian pääkaupunkiin Jakartaan enemmän kuin Helsingistä Lissaboniin. Lentomatka Jayapurasta Jakartaan kestää vähintään kuusi tuntia.

Irian Jayan asukkaat tuntevat myös itsensä hallituksen unohtamiksi. Tunnetta vahvisti se, että he pyysivät Wahidia mukaan noin 3 000 paikallisjohtajan tapaamiseen kesäkuussa, mutta tämä ei saapunut paikalle.

Kiivastuneet paikallisjohtajat julistivat Irian Jayalle itsemääräämisoikeuden ja muuttivat sen nimen Länsi-Papuaksi. Julistus aiheutti hurjistuneen reaktion Jakartassa, jossa vaadittiin separatistien vangitsemista. Kaikki 3 000 johtajaa ovat kuitenkin edelleen tiettävästi vapaalla jalalla.

Eräät vaikutusvaltaiset johtajat ovat nyttemmin perustaneet neuvoston koordinoimaan yhteyksiä Jakartaan. He pyrkivät samalla keräämään kansainvälistä tukea itsenäisyysjulistukselle.

Se voi osoittautua vaikeaksi. Sekä Indonesian naapurimaat että esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina tukevat Indonesian hallituksen yrityksiä pitää maa yhtenäisenä. Ainoa maa, joka voi tukea Irian Jayan itsenäisyyshanketta, lieneekin Itä-Timor.

STT-IA
25.8.2000


Ulkomaat -sivulle