Kelan pääjohtajasta poliittinen köydenveto

Vuoden 1993 syyskuusta Kelan pääjohtajana toiminut Pekka Tuomisto (kesk.) jätti erokirjeensä toukokuussa ja ilmoitti jäävänsä eläkkeelle lokakuun alussa. Jo sitä ennen hän oli ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä syksyn aikana.

Kelan valtuutetut päättivät kesäkuun lopulla pitämässään kokouksessa pyytää pääjohtajan virkaan halukkaita ilmoittautumaan kirjallisesti 25. elokuuta mennessä.

Torstai-iltaan mennessä halukkuudestaan olivat ilmoittaneet Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen (kesk.), lääketieteen tohtori Hannu Vuori, Kelan johtajat Helena Pesola (kok.) sekä Matti Puhakka (sd.) ja - ehkäpä yllättäenkin - Lapin läänin maaherra Hannele Pokka (kesk.)

Kokoomus Pesolan takana

Kokoomusta Kelan valtuutetuissa edustava kansanedustaja Timo Ihamäki kertoo Kokoomuksen pitävän tiukasti kiinni Pesolan valinnasta.

Demarit puolestaan tukevat Puhakkaa ja keskusta omaa ehdokastaan, olipa hän sitten Huuhtanen tai Pokka. Neuvottelut eivät toistaiseksi ole johtaneet pattitilanteen laukaisemiseen.

Huuhtasen ilmoittauduttua virkaan Kelan valtuutettujen valintatehtävää vetää varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pirkko Peltomo (sd.). Huuhtanen korosti keskiviikkoisessa tiedotteessaan, ettei ilmoittautumisensa vuoksi aio jatkossa osallistua millään tavoin valintaprosessiin.

Kokoomusryhmässä pääjohtajakysymystä käsitellään seuraavan kerran eduskunnan aloittaessa työnsä tiistaina 5. syyskuuta. Jo seuraavana päivänä koolla on Kelan valtuutettujen työvaliokunta.

Ihamäen mukaan mahdotonta ei ole sekään, että myös Kelan valtuutetut kokoontuvat tuolloin ja tekevät ehdotuksensa pääjohtajaksi, jos yksimielisyys siihen mennessä on saavutettu.

Lopullinen päätösvalta Halosella

Jos valtuutetut pääsevät yksimielisyyteen, he tekevät valtioneuvostolle esityksen pääjohtajaksi ja nimityksen tekee tasavallan presidentti Tarja Halonen. Jos valtuutetut taas joutuvat äänestykseen, prosessista kehkeytyy kimurantimpi.

Äänestyspäätös merkitsee ehdollepanojärjestystä, joka menee valtioneuvoston käsiteltäväksi. Valtioneuvosto puolestaan voisi siinä tapauksessa tehdä jopa ehdotuksen omasta ehdokkaastaan, vaikka Kela eduskunnan alainen laitos onkin. Tässäkin tapauksessa lopullinen nimitysvalta on kuitenkin presidentti Halosella.

Keskustan pitkäaikainen läänitys

Kelan pääjohtajan paikka on vuosikymmenet ollut keskustan läänitys. Taustalla on puolueen pitkä sodanjälkeinen hallitustaival.

Kelan pääjohtajina ovat toimineet V.J. Sukselainen (kesk.) 1954-1971, Jaakko Pajula (kesk.) 1971-1993 ja Pekka Tuomisto (kesk.) 1993-2000.

Tuomisto on ainoa keskustalainen Kelan hallituksessa, joten jos pääjohtajan paikka säilyy keskustalla, valituksi tulee henkilö laitoksen istuvan hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus on vahvasti poliittisesti värittynyt, sillä Tuomiston, Pesolan ja Puhakan lisäksi siellä istuvat politiikassa päivätyötä tehneet, Pekka Morri (sd.), Asko Apukka (vas.) ja Henry Olander (r.).

Jos Tuomiston seuraaja valitaan laitoksen istuvasta hallituksesta, katseet kohdistuvat lähinnä Puhakkaan ja Pesolaan. Puhakalla ei kuitenkaan ole uusien pätevyysvaatimusten mahdollisesti edellyttämää korkeakoulututkintoa. Jommankumman valinta merkitsisi lisäksi tähän saakka vallinneen poliittisen perinteen katkeamista sekä johtajiston täydentämistä keskustalaisella jäsenellä.

Kela-asetuksen johtajien kelpoisuusehdot kumotaan

Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimukset kumotaan kansaneläkeasetuksesta. Uusista kelpoisuusvaatimuksista on tarkoitus säätää Kansaneläkelaitoksen hallintoa koskevan uudistuksen yhteydessä niin, että ne vastaisivat valtionhallinnon ylimmältä johdolta edellytettäviä vaatimuksia.

Valtioneuvosto päätti jo kesäkuun puolivälissä esittää kelpoisuusvaatimusten kumoamista tasavallan presidentin asetuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa koskevien säännösten kokoamista uuteen lakiin. Samassa yhteydessä on tarkoitus muuttaa pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksia.

Nykyisten kelpoisuusvaatimusten mukaan pääjohtajalta ja johtajilta vaaditaan, että he ovat aikaisemmalla toiminnallaan osoittaneet saavuttaneensa sellaisen taidon ja kokemuksen, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Uusissa kelpoisuusvaatimuksissa on tarkoitus edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, sosiaaliturvan tuntemusta ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.

Hallinto remonttiin

Kelan hallintoa on tarkoitus rukata muutoinkin. Laaja yksimielisyys vallitsee muun muassa siitä, että Kelan hallintoa koskevat säädökset kootaan uudistuksen yhteydessä erilliseen hallintolakiin ja asetukseen. Tällä hetkellä Kelan toimintaorganisaatiota koskevat säännökset ovat kansaneläkelaissa ja asetuksessa.

Henkilöstön asemasta ei ole laintasoisia säännöksiä, vaikka muun muassa oikeusministeriö on korostanut henkilöstön oikeudellisen aseman järjestämisen tarvetta. Esimerkiksi henkilöstön irtisanomisperusteet eivät ole lain tasolla.

Ministeriryhmässä eniten kannatusta saanut vaihtoehto Kelan hallituksen uudeksi kokoonpanoksi pohjaa ulkopuolisen hallituksen valintaan. Nythän hallitukseen kuuluvat pääjohtaja ja laitoksen viisi muuta johtajaa. Uuteen, ulkopuoliseen hallitukseenkin kuuluisivat kaavailujen mukaan pääjohtaja ja hänen varamiehensä.

Vasemmistoliiton piirissä tosin on epäilty "saneeraajahallituksen" nimeämistä sekä palvelujen tason ja saatavuuden säilymistä.

Olipa uusi hallitus kokonaan ulkopuolinen tai nykyisestä lisätystä hallituksesta koottu, laitoksen nykyiseen hallitukseen kuuluvien johtajien rooli muuttuu. Nykyisestä hallituksesta on tulossa johtoryhmä tai operatiivinen johto.

Lain ja asetuksen mukaan Kelan hallitus koostuu puhetta johtavasta pääjohtajasta ja laitoksen muista johtajista. Valinkauhassa on sekin, tarvitaanko nykyistä määrää johtajia. Näiltä osin hermostumista lienee ainakin RKP:ssa, joka edellyttää vähintään ruotsinkielisen edustuksen laitoksen johdossa säilyvän.

ILPO KIURU
25.8.2000

Politiikka -sivulle