Konkurssien määrä väheni edelleen alkuvuonna
Tämän vuoden alkupuoliskolla pantiin vireille 1 526 konkurssia, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.Konkurssit vähenivät päätoimialoista eniten maa-, metsä- ja kalataloudessa, jossa ne lähes puolittuivat edellisvuotisesta.
Rakentamisessa konkurssit vähenivät 9 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 8 prosenttia viimevuotisesta. Kaupan alalla konkurssien määrä pysyi tammi-kesäkuussa viime vuoden tasolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen konkurssitilastosta.
Konkurssit lisääntyivät eniten teollisuudessa, 10 prosenttia. Tieliikenteen tavarankuljetuksissa pantiin tammi-kesäkuussa vireille 107 konkurssia, 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vireille pantujen konkurssien määrä on tieliikenteen tavarankuljetuksissa lähes samalla tasolla kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Useimmilla muilla toimialoilla konkurssit ovat vähentyneet alle puoleen laman huippuvuosista.
Konkurssien takia uhanalaiseksi joutui alkuvuonna kaikkiaan 6 200 työpaikkaa. Se on 31 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrällä mitattuna konkurssiyritysten keskimääräinen koko on suurentunut muutaman viime vuoden aikana.
Yrityssaneerauksien määrä kasvussa
Tammi-kesäkuussa pantiin vireille 142 yrityssaneerausta, mikä on 55 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityssaneerauksien määrä lisääntyi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla.
Saneerausmenettelyyn tammi-kesäkuussa haetuissa yrityksissä oli henkilökuntaa 871, reilu kolmannes enemmän kuin viime vuonna.
Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi-kesäkuussa 1 769 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 298 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemuksia on lain voimaantulon eli helmikuun 1993 jälkeen tehty kaikkiaan 65 006.
Tilastokeskuksen konkurssitilasto perustuu käräjäoikeuksien ilmoituksiin vireille tulleista konkursseista, yrityssaneerauksista ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyistä. Yritysten taustatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.
Konkurssirikostenkin määrä laskenut
Konkurssiasiamies Eero Lyytikäisen mukaan myös konkurssirikosten määrä on laskenut, mutta ei samaa tahtia konkurssien määrän kanssa. Lyytikäisen mukaan selvää korrelaatiota konkurssien määrän ja niihin liittyvien rikosten määrän välillä ei ole.
Riski jäädä kiinni konkurssirikoksesta on kasvanut viime vuosina selvästi, mikä näkyy siten, että rikoksia tulee entistä vähemmän esiin. Kuitenkin melko suureen osaan raukeavista konkursseista liittyy epäselvyyksiä, Lyytikäinen arvioi.
Hänen mukaansa varallisuudeltaan suurempiin konkurssipesiin liittyy yleensä pienempiä konkurssipesiä vähemmän rikoksia.
Eniten väärinkäytöksiä on kovan kilpailun aloilla, kuten tällä hetkellä ravintola-alalla sekä rakennustoiminnassa. Jos konkurssipesästä puuttuu rahaa, niin se on usein piilotettu toimivalle johdolle ja sen lähipiiriin.
Suomalaista "likaista rahaa" lähetetään eniten eurooppalaisille pankkitileille Luxemburgiin sekä Sveitsiin. Konkurssiviranomaisten valtuuden eivät kuitenkaan rajoitu Suomen rajojen sisälle.
- Pesänhoitajan oikeudet ja viranomaisten virka-avut ovat suht maailmanlaajuisia, Lyytikäinen arvioi.
Aiemmin rahan ulkomaille siirto oli vilkkaampaa, kun oltiin siinä käsityksessä, ettei sitä voitaisi jäljittää. Mutta nyt kun ulkomaisia pankkitilejä on onnistuttu jäädyttämään ja rahoja saatu takaisin, niin muut "piilotuskeinot" ovat tulleet tilalle, uskoi Lyytikäinen.
Konkurssiasiamiehen tehtävänä on muun muassa valvoa sitä, että konkurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti. Hän myös ryhtyy tarpeen vaatimiin toimiin, jos hän havaitsee laiminlyöntejä tai väärinkäytöksiä.
IA
25.8.2000
