Kuntien päättäjille synninpäästö
Kansalaisten mielestä kunnallisia päättäjiä syyllistetään tarpeettomasti. Valtion rahoituksen vähentäminen on kansalaisten mukaan ajanut kuntien päättäjät kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen näiden pyrkiessä turvaamaan oman kuntansa palveluiden taso.Lisäksi valtaenemmistö väestöstä katsoo, että kunnat joutuvat toimimaan liiaksi valtion määräysvallassa.
Tiedot käyvät esille Kunnallisalan kehittämissäätiön Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin ja verrattiin kansalaisten ja kunnanvaltuutettujen suhtautumista kunnallishallintoon ja palveluihin.
Valtion peukaloruuvi puristaa
Kansalaisista valtaenemmistön (73 %) mielestä kunnat joutuvat toimimaan liiaksi valtion määräysvallassa. Suhtautuminen valtion ohjaukseen on muuttunut näkyvästi kielteisemmäksi vuodesta 1996 (61 %).
Kunnanvaltuutetut pitävät valtion piinaa vielä kovempana, sillä heistä 86 prosenttia katsoo valtion määräysvallan liialliseksi).
Samaa asiaa luodattiin myös kysymyksellä: "Koska valtio on vähentänyt osuuttaan kuntien palveluiden rahoittamisessa, ovat oman kuntani päättäjät joutuneet kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen pyrkiessään turvaamaan kunnallisten palveluiden taso".
Kaksi kolmesta kuntalaisista (69 %) on tästä samaa mieltä ja yksi neljästä (25 %) ei. Valtuutetuista samaan mieltä oli useampi kuin neljä viidestä (82 %).
Kantoja luodattiin myös vasta-argumentilla: "On kotikuntani päättäjien omaa syytä, jos kunnalliset palvelut ovat riittämättömiä tarpeeseen nähden". Vaikka tämä teesi saa selvää vastakaikua, kuntalaiset hieman useammin torjuvat (49 %) kuin hyväksyvät sen (47 %).
Kunnalliset päättäjät saivat kansalaisilta vapauttavan tuomion myös kysyttäessä "kunnallisia päättäjiä syyllistetään suotta päätöksistä, joita he tiukoissa tilanteissa ja ristiriitaisten odotusten vallitessa joutuvat tekemään". Enemmistö kuntalaisista (60 %) on samaa mieltä väitteestä.
Mieluummin veronkorotuksia kuin palveluiden leikkauksia
Kansalaisten enemmistön (58 %) mielestä kunnallisverotus ei ole liian korkea kunnallisten palvelujen määrään ja laatuun verrattuna. Tulos on veromyönteisempi kuin vuoden 1996 mittauksessa (51 %).
Valtuutetuista taas lähes kolme neljäsosaa (73%) katsoo kunnallisverotuksen kohtuulliseksi sillä saataviin palveluihin nähden.
Kaksi kolmesta (69 %) kansalaisista pitää parempana korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluita.
Tulosten trenditarkastelu kertoo, että palveluita puolustava kanta on voimistunut asteittain. Vuonna 1992 kunnallisveron korottamista piti parempana 51 prosenttia vastanneista ja 1996 60 prosenttia.
Myös kunnanvaltuutetut korottaisivat mieluummin kunnallisveroa kuin leikkaisivat palveluita (65 %).
Tutkimussarjan aiemmissa osissa - esimerkiksi vuonna 1998 - kävi ilmi, että kyseisessä valintatilanteessa niin kunnanjohtajat kuin hallitusten puheenjohtajatkin karsisivat mieluummin palveluita.
Yksityistäminen ei innosta
Kunnallisten palveluiden yksityistämiseen suhtaudutaan tutkimuksen mukaan varauksellisesti. Useiden palveluiden yksityistämistä kannattaa 37 prosenttia vastanneista ja sitä vastusti 59 prosenttia.
Edellisestä mittauksesta siirtymä yksityistämistä vieroksuvaan suuntaan on selvä, sillä vuonna 1996 yksityistämistä kannatti tuolloin 47 prosenttia vastanneista.
Valtuutetuista yksityistämisen kannattajia (49 %) ja vastustajia (48%) on liki yhtä paljon. Kokoomuksen valtuutetuista valtaenemmistö (85 %) kannattaa yksityistämistä ja vastaavasti vasemmistoliiton (86 %) ja sosialidemokraattien (83 %) vastustaa sitä.
Hyvä kunnanvaltuutettu
Kuntalaisten mielestä valtuutetun kolme kärkiominaisuutta ovat yhteistyö- ja sovittelukykyisyys (98 %), väärinkäytösten ja rötösten vastaisuus (97 %) ja esiintymiskykyisyys (96 %).
Naiset korostavat miehiä enemmän muun muassa sitä, että valtuutettu on samaa sukupuolta, ajaa vähemmistöjen asiaa, edustaa samaa ikäryhmää ja on mukana järjestötoiminnassa.
Miehet korostavat riippumattomuutta ja rämäkkyyttä. Miesten mielestä valtuutetun tulee uskaltaa tarvittaessa toimia rohkeasti taloustilanteen parantamiseksi palveluiden heikentymisen uhallakin, uskaltaa korottaa veroäyriä, jos katsoo sen tarpeelliseksi, sekä edistää kilpailuhakuisuuden ja markkinahenkisyyden lisääntymistä.
Tutkimuksessa haastateltiin touko-kesäkuussa 982 kansalaista. Samaan aikaa tehtiin vertailuryhmänä olleille kunnanvaltuutetuille postikysely. Kyselyyn vastasi 783 valtuutettua.
IA
25.8.2000
