Pelastajat: Venäjä jarruna Kursk-operaatiossa
Sekä brittiläiset että norjalaiset Kursk-operaatiossa mukana olleet ihmiset arvostelevat venäläisten toimintaa pelastusyrityksen aikana.Apuun rientäneen LR5-pienoissukellusveneen mukana Barentsinmerelle saapunut Paddy Heron katsoo, että Venäjän viranomaisten toiminta oli suorastaan esteenä pelastustoimille.
- Olemme sekä surullisia että katkerasti pettyneitä siitä, että venäläiset eivät antaneet meidän tehdä sitä työtä, mitä tulimme tekemään, Heron sanoi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa torstaina.
- Kaikki järjestelyt tai operaatiot, josta he puhuivat, peruutettiin, muutettiin tai kumottiin, Heron totesi.
Sukeltajat istuivat tyhjän panttina
Brittipelastajat olivat viimeiseen asti eläneet toivossa, että Kurskin miehistö olisi vielä hengissä. Heron kertoi olleensa silti tietoinen siitä, että todennäköisesti kukaan ei ollut enää elossa piensukellusveneen saapuessa paikalle.
Britit olivat kuitenkin raivoissaan kuullessaan, että venäläiset olivat sanoneet tehneensä kaikkensa miehistön pelastamiseksi.
- Jos elämää vielä oli, epäilemättä ihmishenkiä menetettiin sen vuoksi, että jouduimme istumaan siellä toimettomina, Heron manasi.
- Meillä oli yksi Euroopan hienoimmista aluksista onnettomuuspaikalla sekä alus, joka oli erityisesti suunniteltu pelastamaan ihmisiä sukellusveneistä, mutta venäläiset eivät antaneet meidän käyttää sitä.
Norja joutui uhkaamaan keskeyttämisellä
Norjalaiset yhtyivät torstaina arvosteluun. Vara-amiraali Einar Skorgen kertoi norjalaisessa Nordlandsposten-lehdessä, että norjalaiset uhkasivat moneen kertaan lopettaa sukellusoperaation kokonaan.
- Välillä venäläisiltä tuli niin paljon väärää tietoa, että se saattoi norjalaisten sukeltajien turvallisuuden vaaraan, sanoi pohjoisnorjalaisten joukkojen ylipäällikkönä toimiva Skorgen.
Kurskin hylyn pelastusluukku saatiin auki nimenomaan norjalais-brittiläisen sukeltajaryhmän ansiosta.
Omaiset hiljentyivät
Kurskin kotisatamassa pienessä Vedjajevon kaupungissa pidettiin torstaina muistotilaisuus menehtyneille merisotilaille.
Herkäksi kuvaillussa tilaisuudessa nähtiin omaisten joukossa myös muun muassa Kurskin komentajan Gennadi Ljatshinin väsyneen näköinen leski Irina.
Tilaisuuden jälkeen torstai-iltapäivänä noin 150 omaisen joukko nousi laivaan, joka suuntasi Barentsinmerelle kohti Kurskin uppoamispaikkaa, jonne oli määrä heittää kukkia ja seppeleitä.
Vain perä pinnalle?
Venäläiset keskustelevat norjalaisten kanssa nyt uudesta mahdollisuudesta Kurskin nostoon liittyen. Pinnalle voitaisiin nostaa vain Kurskin ydinreaktorit sisältävä peräosa.
Peräosa voitaisiin ehkä irrottaa kauko-ohjattavien leikkureiden avulla. Tämän jälkeen se nostettaisiin nostokurjella paikalle tuodun proomun päälle.
Norjalainen Global Tool Management -yhtiö on rakentanut Kurskista jo pienoismallin, jonka avulla nosto-operaatio on paremmin hahmotettavissa. 18 metriä pitkä pienoismalli on rakennettu teräksestä, alumiinista ja titaanista.
- Jos reaktorit ovat kuivat eikä niissä ole radioaktiivisia vuotoja, voisimme nostaa ne pintaan proomulla olevan nostokurjen avulla, selosti yhtiön johtoon kuuluva Harald Ramfjord torstaina.
- Tai, jos reaktorit vuotavat, voisimme valaa ne sementtiin, kuljettaa ne merelle ja pudottaa kahden kilometrin syvyyteen, Ramfjord arvioi.
STT-MH
25.8.2000
