Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tutkimus tarkentaa kuvaa kahtiajakautuneesta Suomesta

Kaupunkien läheinen maaseutu voi parhaiten



Kaupunkien läheinen maaseutu on ihmisten hyvinvoinnin kannalta parasta Suomea ja harvaan asutulla maaseudulla tuntuu menevän aina vain huonommin.


Tällaisiin alustaviin tuloksiin on päädytty tutkimuksessa, joka mittaa hyvinvoinnin alueellista erilaistumista 1990-luvulla eli sitä onko Suomi jakautumassa kahtia kuten mm. presidentinvaalien yhteydessä väiteltiin.

Suomen jakautuminen ei tutkimuksen valossa noudatakaan selkeätä pohjois-eteläakselia tai itä-länsijakoa, kuten puolueista keskusta aluepolitiikassaan usein korostaa.

Tutkimuksessa arvioitiin, miten kaupunkimaiset kunnat ja toisaalta maalaismaiset kunnat ovat selvinneet viime vuosikymmenellä. Näin piirretty kartta on hyvin mosaiikkimainen.

Tutkimuksessa tehtiin jaottelu, jonka mukaan Suomesta löytyy kaupunkiseudun keskuksia 40 kappaletta, kaupunkimaisia kuntia 14, kaupungin läheistä maaseutua 160, ydinmaaseutua 145 ja harvaanasuttua maaseutua 93.

Kunnissa asuvan väestön hyvinvointia tarkasteltiin seitsemällä ulottuvuudella. Näitä olivat työllisyys, talous ja toimeentulo, koulutus, asuminen, terveys, rikollisuus ja turvattomuus sekä muut ongelmat, joita mitattiin alkoholikuolemien, itsemurhien, sijoitettujen lasten ja nuorten ja avohuollossa olleiden lasten ja nuorten lukumäärillä.

Tutkimusta johtava tutkimusprofessori Matti Heikkilä Stakesista toteaa, että väestön elintaso on kohonnut suhteellisen tasaisesti viime vuosikymmenen puolivälin eli taloudellisen laman syvimmän hetken jälkeen. Samalla erot kuntaryhmien välillä ovat kasvaneet, vaikka erot olivat suhteellisen selvät jo vuosikymmenen alkuvuosina.

Mitä kaukaisemmasta maaseudusta on kyse, sitä heikommin elintason kasvu on sitä tutkijoiden mukaan sivunnut. Kaupunkien läheinen maaseutu sitä vastoin on päässyt osalliseksi elintason kasvusta samalla kun erot varsinaisten kaupunkikuntien ja maaseutukuntien välillä kasvoivat.

Tutkimus osoittaa, että kaupunkikunnat keräävät itselleen samaan aikaan korkeaa elintasoa ja psykososiaalisia ongelmia. Harvaan asutun maaseudun väestö taas kärsii sosiaalisista ongelmista samalla, kun se putoaa nousukauden elintason kasvusta.

Näin se muodostaisi Heikkilän mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pussinperän, joka vaatii osakseen paljon huomiota mm. palveluja ja tulonsiirtoja, mutta kasvattaa bruttokansantuotetta vain vähän.

Heikkilän mielestä on syytä tarkastella kuinka hyvin tämä kuvaa tilannetta kaikissa harvaanasutuissa kunnissa vai onko kuntien välillä suuria eroja.

Kaupungin läheisellä maaseudulla näyttäisi yhdistyvän kohtuullinen elintaso ja sen tasainen kohoaminen sekä vähäinen psykososiaalisten ongelmien esiintyminen.

Heikkilä kertoi Kahtiajakautuva Suomi? -tutkimuksen tuloksista Yhteiskunnalliset jaot ja hyvinvointi -seminaarissa, joka järjestivät Sosiaalipoliittinen yhdistys, Stakes ja Tilastokeskus.

MARGIT HARA
25.8.2000


Kotimaa -sivulle