Professori Anto Leikola:
Maaseudun tukeminen on yhteiskunnan tehtävä
Professori Anto Leikola ei usko, että maaseutu lakkaa kokonaan Suomessa. Brysselin horisontista katsottuna pienimmät, etäisimmät ja vähäväkisimmät kylät kyllä kuitenkin varmaan autioituvat, ja sen annetaan tapahtua itsestään.- Sosialistisissa järjestelmissä, kuten Neuvostoliitossa ja Romaniassa, tällaiset kylät tuomittiin elinkelvottomiksi ja suorastaan hävitettiin. Meillä häviön annetaan tapahtua itsestään, harmittelee Leikola.
Hänen mukaansa niissä kylissä, joissa häviö ei näytä väistämättömältä, olisi pyrittävä voimistamaan ennen kaikkea ihmisten keskinäisiä yhteyksiä. Tämä on hänen mielestään yhteiskunnan keskeinen tehtävä maaseudun ylläpitämiseksi.
- Missä kyläkauppa vielä toimii, sitä on tuettava. Missä kyläkoulua uhkaa lakkautus, siinä on yhteiskunnan tultava hätiin.
- Mistä postitoimisto aiotaan lakkauttaa, sinne se on palautettava takaisin, sillä eihän postin lakkautuspäätöksellä ole muuta perustetta kuin harhainen kuvitelma, että postin olisi tuotettava voittoa liikelaitoksen tavoin.
Näin listasi Leikola Maaseutututkijatapaamisessa Mikkelin maalaiskunnassa torstaina.
Maaseutututkijat ovat nyt koolla yhdeksättä kertaa.
Tutkija ei enää kummajainen
Maaseutututkijaa ei Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajan Pirjo Siiskosen mukaan enää pidetä "kummajaisena".
- Kun väestöstä enemmistö asui maaseudulla, ei kukaan tutkinut maaseutua. Maaseudun ihmisten ja elämän kuvaus oli kansatieteilijöiden varassa. Nyt, kun maan väestöstä enää viidesosa asuu maalla, maahan on syntynyt maaseutututkimuksen "koulukunta", Siiskonen kertoo.
Autioituvan maaseudun lisäksi Siiskonen kehottaa tutkijoita kohdistamaan tutkimuksiaan myös rikkaimpaan ja laajimpaan maaseutututkimusaineistoon, kaupunkiin ja kaupunkilaisiin.
- Ainakin tässä asiassa tulisi tehdä käänne. Uskon, että saamme eväitä maaseutuproblematiikan tarkasteluun kysymällä, mitä kaupunkilaisen päässä liikkuu.
- Miksi yli puoli miljoonaa ihmistä vaeltaa joka kesä loma-asunnolleen maaseudulle ja miksi suomalainen hamuaa perinteistä maaseuturuokaa, täyttää tanssilavat ja kesätapahtumat, mutta ei muuta maalle, kysyy Siiskonen, joka on Maaseudun uusi aika -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
STT-MH
25.8.2000
