Nykyisessä järjestelmässä liikaa ristiriitaisuuksia
Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi perää napakkaa keskustelua pormestarimallista
Valtioneuvoston asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi perää nykyistä pontevampaa keskustelua ns. pormestarimallista. Hänen mielestään vakavan harkinnan ja kehittelyn arvoista olisi, että kuntalaiset pääsisivät yleisillä vaaleilla päättämään kunnan keulahahmosta. - Kunnalliselle johtamisjärjestelmälle pitäisi välttämättä tehdä jotain. Siinä on liikaa ristiriitaisuuksia, Myllyniemi huomauttaa.
Hän pitää eräänlaisena epäkohtana sitä, että kunnissa on periaatteessa kolme johtajaa; varsinaisen kunnanjohtajan lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Kuntalaiset eivät kuitenkaan voi vaaleissa vaikuttaa sen paremmin valtuuston kuin hallituksenkaan puheenjohtajan valintaan.
Myöskään kaivattu ammattijohtajuus ei Myllyniemen mukaan kunnissa toteudu.
- Kunnanjohtaja on muodollisesti riippumaton virkamies. Käytännössä hän on kuitenkin poliittisesti sitoutunut ja hänet on valittu poliittisella mandaatilla, vaikka mikään laki ei sitä kunnolla sallisikaan.
Neljän vuoden virkakausi
Usein kunnanjohtajien valinta on myös poliittista peliä, vaikka se julkisesti kiistetään.
- Pakkohan se on kiistää, koska muuten tultaisiin juridisesti mahdottomaan tilanteeseen. Poliittisten sopimusten tekeminen ei sovellu virkamiehen valintaan.
Myllyniemen mielestä pormestarin virka-aika voisi kestää kunnallisvaalikauden eli neljä vuotta. Järjestelmä ei sopisi samanlaisena kuitenkaan kaikkiin kuntiin.
- Jos pormestari valittaisiin neljäksi vuodeksi, viranhaltijapuolella täytyy olla pysyvyyttä. Pienillä kunnilla taas ei ole rahaa pitää yllä virkamiesjohtajaa eli eräänlaista kansliapäällikköä samalla tavalla kuin suurilla kunnilla, Myllyniemi huomauttaa.
Pormestarimallin käyttöönottoa on esitetty monelta suunnalta. Toistaiseksi ajatus ei ole saanut poliittista kannatusta.
Kuntien määrää syytä vähentää
Myllyniemi olisi valmis vähentämään nykyisten kuntien määrää. Nykytilanne on hänen mielestään niin epätasa-arvoinen, että jotain olisi tehtävä. Epätasa-arvoisuus johtuu kuntien suurista eroista niin väkimäärän kuin kokonsakin suhteen.
- Pienimmässä kunnassa on alle 200 asukasta ja Helsingissä yli puoli miljoonaa. Pienimmän kunnan eli Kauniaisten pinta-ala on 6 neliökilometriä, kun taas Inarin on yli 15 000 neliökilometriä. Ja loput sijoittuvat tälle välille, Myllyniemi vertailee ja sanoo, että kuitenkin kuntalaki on kaikille sama.
Myllyniemi huomauttaa, että kuntien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu palvelujen järjestäminen. Kunnilla on aivan erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tätä velvoitettaan.
Sitäkään ei Myllyniemen mukaan ole pystytty selvittämään, miksi esimerkiksi kahdessa melkein samanlaisessa asemassa olevassa kunnassa toisessa kunnallistalous voi olla aivan retuperällä ja toisessa taas pyyhkii ihan hyvin.
- Jossain jokin mättää. Siihenkään kun ei voida mennä, että valtio jakaisi kauheasti lisää rahaa kunnille.
Myllyniemi pohtii valtioneuvoston asettamana ulkopuolisena selvitysmiehenä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan yhdistymisen järkevyyttä.
Myllyniemi tähdentää, että näiden kahden kunnan kohdalla asukkaitten määrä ei vaikuta mahdolliseen yhdistymiseen tai erillisinä kuntina jatkamiseen. Raahessa asukkaita on runsaat 17 000 ja Pattijoellakin yli 6 000.
- Suomen kuntarakenteessa 6 000 asukasta ei ole mikään pieni luku, Myllyniemi huomauttaa, mutta ei suostu arvioimaan, kuinka vähäinen kunnan asukasluvun pitäisi olla, jolloin liitosta olisi järkevä tosissaan ryhtyä tuumailemaan.
STT-IKK
25.8.2000
