SAK:lta toimenpidelista työllisyyden tukemiseksi

SAK:n mukaan mikään läpikäydyistä tutkimuksista ja selvityksistä ei tue ajatusta, että työllisyyttä ja työvoiman tarjontaa voitaisiin lisätä työttömien toimeentuloa leikkaamalla.

Sen sijaan ammattijärjestön mielestä tarvittaisiin nykyistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi.

SAK:n esittämän toimenpideohjelman kustannukset olisivat noin miljardi markkaa.

Tilastokeskuksen työnantajakyselyn mukaan tärkeimmät syyt työvoiman rekrytointiongelmiin liittyvät puutteelliseen ammattikoulutukseen ja työkokemukseen.

- Sen sijaan työttömyysturvan merkitys työvoiman saatavuuteen on työnantajien mielestä vähäinen - vain joka kymmenes työnantaja ajattelee työttömyysturvan vaikeuttavan työvoiman saantia, SAK huomauttaa.

SAK kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoteen 2010 mennessä nykyisestä työvoimasta yli 800 000 ihmistä poistuu työmarkkinoilta.

- Niin valtiovallalta kuin yrityksiltä odottaisikin suurta mielenkiintoa siihen, kuinka riittävä osaaminen turvataan myös jatkossa, SAK toteaa.

"Suomi panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liian vähän"

Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä SAK pitää edelleen vakavana ongelmana, vaikka viime vuonna syntyikin jälleen noin 74 000 uutta työpaikkaa.

Työttömyysturvan porrastamiskeskustelussa unohdetaan SAK:n mielestä se, että vaikeinta työllistyminen on pitkäaikaistyöttömille ja erityisesti työmarkkinatuelle pudonneille.

- Ansiosidonnaista päivärahaa saavat työllistyvät muita nopeammin ja heidän työttömyytensä on yhä lyhytkestoisempaa.

Rakenteelta aikaisempaa ongelmallisempi työttömyys edellyttäisi lisäpanostuksia mm. koulutukseen.

- Työvoimakoulutuksen määrärahoja on kuitenkin viime vuosina supistettu ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitettujen määrärahojen osuus laskenut.

Osaaminen avainasemassa

SAK:n mielestä työvoimakapeikkoihin ja työllistämisen ongelmiin tulisi puuttua nimenomaan osaamista kasvattamalla.

Toimenpide-esityksissään SAK mm. lisäisi määrärahoja lisäkoulutukseen ja työssäoppimiseen, lisäisi mahdollisuuksia ammattitutkinnon suorittamiseen työn ohessa ja edistäisi yrityskohtaisten koulutusrahastojen käyttöä sekä lisäisi työnantajan vastuuta ja kannusteita työpaikkakoulutuksen järjestämiseksi.

SAK myös kehittäisi koulutusvakuutusjärjestelmää helpottamalla edelleen työttömien hakeutumista ammatilliseen koulutukseen sekä varaamalla riittävät voimavarat työssä olevien omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen (koulutusvakuutuksen 3. vaihe).

Ikääntyvien työssä jaksamista SAK tukisi työnantajien ja julkisen vallan lisätoimin. Lisäksi SAK esittää mm. asuntotuotannon lisäämistä kasvukeskuksissa.

SAK korostaa myös, että koska työvoiman saatavuusongelmat ovat alakohtaisia ja alueellisia, on myös niiden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden oltava sellaisia.

- On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa pääongelmana on edelleen kysyntään nähden liian suuri työvoiman tarjonta, ei työvoimapula.

Osaamiseen ja työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella SAK parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta mm. kehittämällä työttömien neuvontaa ja ohjausta.

Työttömien ahdinkoa SAK helpottaisi lisäämällä erityisesti julkisen sektorin pysyvien työsuhteiden määrää, velvoittamalla viranomaiset tarjoamaan yhä useammalle pitkäaikaistyöttömälle työtä tai työllistymiseen johtavaa koulutusta, vakinaistamalla vuorotteluvapaajärjestelmän sekä parantamalla työttömyysturvan ehtoja.

SAK esittää työttömyysturvaa kehitettäväksi siten, että se nykyistä paremmin mahdollistaisi lyhytkestoisenkin työn vastaanoton. Pätkätöissä olevien työssäoloehdon karttumista tulisi helpottaa.

Soviteltua päivärahaa tulisi uudistaa siten, että lyhyet työsuhteet eivät nykyisellä tavalla leikkaisi työttömyysturvaa eivätkä johtaisi työttömyysturvan viivästymiseen. Lisäksi työssäoloehdon tulisi karttua myös yhdistelmätuen ajalta täysmääräisenä.

IA
25.8.2000

Politiikka -sivulle