Tutkija kaipaa realismia intoilun sijaan
Uusi talous edustaa teknologiauskoa
Niin sanotun uuden talouden profeetat julistavat Atlantin molemmin puolin, kuinka tietotekniikan kehitys mullistaa talouden toimintamallit.Tuottavuuden nousu ja globalisaation tuoma kilpailu mahdollistavat aiempaa rivakamman talouskasvun ilman, että inflaatio karkaa käsistä.
Hehkutus uuden talouden ihmeellisyydestä kertoo, kuinka laajalle levinnyt ilmiö teknologinen optimismi ajassamme on. Sosiologian professori Keijo Rahkonen Lapin yliopistosta katsoo, että luottamus teknologian voimaan näyttää vahvemmalta kuin koskaan aikaisemmin.
Myös Suomesta on tullut teknointoilun kyllästämä maa. Yritysjohtajat ja poliitikot esittelevät Suomea "maailman verkottuneimpana maana" ja julistavat tietoyhteiskunnan autuutta. Tiedotusvälineet puolestaan intoilevat Nokian menestyksellä ja ylistävät suomalaisia kännykkäkansana.
- Tämän rinnalla kalpenee 1980-luvulla elätelty kuvitelma Suomesta "Pohjolan Japanina", jonka piti loikkaaman "tehtaasta studioon", Rahkonen toteaa torstaina julkistetussa, eri alojen asiantuntijoiden tekstejä sisältävässä kirjassa Näkökulmia teknologiaan.
Kirjan julkistamistilaisuudessa Rahkonen kiinnitti huomiota siihen, kuinka julkisessa keskustelussa uusiin teknologioihin liittyvät ilmiöt esitetään ainutkertaisina ja vallankumouksellisina.
- Monet asiat asettuvat uuteen valoon, jos niitä peilataan historiaa vasten. Tietoyhteiskunnasta on keskusteltu tavalla tai toisella jo 50 vuotta. Maailmankaupassa globalisaatio saavuttaa vasta nyt saman tason kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa, Rahkonen huomautti.
Nykyistä teknohuumaa Rahkonen pitää naiivina, etenkin kun tuoreessa muistissa on 1990-luvun alun lama. Hän muistuttaa, että etenkin taloudessa pitää paikkansa vanha viisaus, jonka mukaan ylämäkeä seuraa yleensä alamäki.
Teknologiat tuovat hyvää ja pahaa
Rahkonen penää uusliberalistisen "teknopopulismin" rinnalle harkitumpaa ajattelua. Hän nostaa esiin niin sanotun teknorealismin, joka pyrkii välttämään sekä yltiöpäisen teknointoilun että liiallisen teknokritiikin synnyttämät karikot.
Teknorealismi edustaa eräänlaista sekä että -kantaa. Siinä tunnustetaan teknologian tuomat hyödyt, mutta ei suljeta silmiä sen aiheuttamilta haitoilta.
- Se voi olla intohimoista joidenkin teknologioiden kohdalla, skeptistä ja ylenkatsovaa joidenkin toisten tapauksessa, Rahkonen tähdentää.
Tärkeimpiä oivalluksia teknorealismissa on tunnustaa se, että teknologiat eivät ole neutraaleja, vaan niillä on sekä tarkoitettuja että tarkoittamattomia sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Esimerkiksi Internet muuttaa kauaskantoisella tavalla koko yhteiskuntaa.
- Siten se tulee sisältämään vihamielisiä ja perverssejä kuin myös tavanomaisia piirteitä, Rahkonen toteaa.
Teknorealistisen ajattelun mukaan on tärkeää, että tietoyhteydet koituvat kaikkien kansalaisten hyödyksi ja että valtiovalta valvoo sopivassa määrin "kyberavaruutta".
Mutta vaikka informaatiolla on suuri merkitys, se ei tarkoita samaa kuin tieto ja viisaus. Niinpä pelkkä huippuunsa viritetty informaatioteknologia ei riitä ratkomaan ongelmia, joiden juuret ovat syvemmällä yhteiskunnassa.
- Tietokoneiden hankkiminen ei ole koulujen nykytilan pelastus. Mikään määrä teknologiaa ei johda sinänsä parempaan kasvatukseen ja koulutukseen, Rahkonen painottaa.
Näkökulmia teknologiaan -kirjan toimittajan Tarmo Lemolan mukaan teknorealismi muodossa tai toisessa yhdistää teoksen muitakin kirjoittajia kuin Rahkosta. Tekstit peilaavat teknologiaa niin yhteiskunnalliselta, taloudelliselta, filosofiselta kuin historialliseltakin kantilta.
STT-MH
25.8.2000
